Tinder-tekstien Tinder-teksti

Liityn, poistun, liityn, poistun, liityn ja todennäköisesti poistun. Ei, ei nyt ei puhuta kuntosalijäsenyydestä. Ei, koska kohtahan taas juoksumatot ja stepperit ovat kovassa käytössä. Kesäkilot täytyy karistaa ja iltapäivälehdet pursuilevat erilaisia vinkkejä kuinka tehdä tämä operaatio kolmessa päivässä, tai vähintään viiikossa. Toinen sykli on sitten joulun jälkeen. Nyt puhutaan siitä liekkisovelluksesta, Tinderistä. Olen niinsanottu Tinder-jojoilija. Tinder-jojoilija, jolla on ollut liian kauan sama esittelyteksti kuvieni kyljessä. Sekin on otettu suoraan Napakymppi-kirjoituksesta. Nyt on aika uudistautua.

Olen Esko. Harrastan crossfittiä ja minulla on ihan mieletön sixpäkki. Muista sixpäkeistä en sitten tiedäkään mitään, heh! Julkisissa kulkuneuvoissa annan aina tilaa paikkaani enemmän tarvitsevalle ja kaupassa en koskaan maksa kolikoilla, jotta eivät jonot takanani muodostu liian suuriksi. Jouluisin lähetän aina paperisen joulukortin vanhemmilleni ja olen muutenkin todellinen jouluihminen. Lokakuun loppupuolella alkaa amerikkalaisten joululaulujen hoilaaminen. Pidäthän sinäkin Michael Bublesta? Jos olet tosikko, vedä vasemmalle. Jos et, vedä oikealle. Jos jaksoit lukea tämän maailman väsyneimmän tekstin kokonaan, vedä ylöspäin. P.S Ei yhden illan seikkailuille. Ei, koska nukun tyyny jalkojeni välissä. Ja nukahdan useimmiten jo Tulosruudun jälkeen.

Lukeekohan niitä esittelytekstejä muuten ikinä kukaan? En tiedä. Olen usein miettinyt, että voiko ihminen kirjoittaa itsestään täysin erilaisen nettiminän? Noihin teksteihin ja muutenkin tänne internetin maailman voisi halutessaan luoda juuri sellaisen ihmisen kuin itse haluaa. Se on omalla tavallaan hieman hämmentävää. Aitous vastaan ajankuva. Siinä on taistelupari, jonka kanssa moni varmasti ajoittain painii. Minä mukaanlukien. Ympäröivä maailma ihannoi tiettyjä asioita ja helposti sitä hyppää mukaan niihin kiemuroihin ja ne omat, aidot mielenkiinnon kohteet ja intressit unohtuvat. Alkaa miellyttämään maailmaa kuuntelematta itseään.

Niin ja en oikeasti harrasta crossfittiä ja sixpäkkiä minulla ei ole. Varsinkaan kahdeksan viikon kesäloman jälkeen. Vanhempia ihmisiä arvostan suuresti ja paikkani luovutan aina, kun mahdollista. Joulu, Michael Buble ja yhden illan seikkailut. En kommentoi.

Pitkä painallus liekkisovelluksen päälle ja roskakoriin.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Paras unilääke on…

Enpäs ole kirjoitellut pitkään, pitkään aikaan mitään nukkumisesta. Ei ole ollut mitään syytä kirjoittaa ja hyvä niin. Siis todella hyvä. Aikoinaan tuo kuoleman serkkupoika näytteli todella suurta osaa elämässäni. Ja nimenomaan siinä negatiivisessa valossa. Oli ajanjaksoja, jolloin en nukkunut käytännössä lainkaan. Nukahdin, heräsin ja aloin katsomaan kelloa tunnin välein. Olin kierteessä, jossa aloin pelkäämään öitä. Pelkäämään niitä herätyksiä töihin muutaman tunnin katkonaisilla unilla. Aamulla peilistä katsoi haamu pikimustilla silmänalusilla. Aamulla peilistä katsoi haamu, joka onneksi sai tukea ja apua unettomuuteensa. Uniklinikan ja Jaksa Paremmin- projektin kautta lähdettiin vaalentamaan niitä pikimustia silmänalusia.

Minua ei todellakaan ole siunattu kovinkaan hääveillä unenlahjoilla. En ole koskaan ollut ihminen, joka pystyy nukkumaan paikassa kuin paikassa. En ole ihminen, joka pystyy nukkumaan tarvittaessa iltapäivään asti. Tänä kesänä olen huomannut kuitenkin olevani ihminen, joka nukkuu jo ihan hyvin. Nukkuu ilman lukuisia öisiä heräämisiä. Nukahtaa. kun nukuttaa ja ennenkaikkea herää pirteänä uuteen päivään. Se on melkoisen hieno tunne, kun miettii taaksepäin. Miettii niitä heräämisiä, kun ensimmäinen ajatus oli, että miten selviän tästä päivästä? Milloin pääsen painamaan pääni taas tyynyyn?

Olen rakastanut aina päiväunia ja nyt elämäntilanteeni sallimissa rajoissa nukun päiväunet lähes aina, kun mahdollista. Lyhyet päikkärit ovat niin mahtava keksintö. Tällä hetkellä päiväuneni eivät edes sotke unirytmejäni. Se hetki, kun iltapäivällä hyppäät sängylle. Laitat Spotifystä rauhallista musiikkia taustalle ja herätyksen puolen tunnin päähän. Yleensä päiväunilla näen vielä todella miellyttäviä unia, joten Nukkumatille kiitos, että teit comebackin elämääni. Ja älä koskaan leikkaa sitä vaaleaa pujopartaasi. Sopii sinulle.

Toivon todella, että tämä hyvä unijakso jatkuisi ja jatkuisi. Ei loppuisi enää koskaan. Uni se on vain semmoinen asia, joka kärsii ensimmäisenä jos mielessä myllertää. Uni se on semmoinen asia, joka vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti elämään, että siitä on huolehdittava. Myllerryksille loppu ja unille alku. Tunnettu uniekspertti totesi aikoinaan jotenkin näin: Hyvä fiilis on paras unilääke. Näinhän se taitaa olla.

Heräsin juuri päiväunilta, kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä. Viikonloppuna vietettiin hyvän ystäväni polttareita, joten tulivat kyllä tarpeeseen.

Mukavaa ja kesäistä viikkoa!!

-Esko-