Tag: elämä

Posted on

Pojasta kasvoi mies

Ai, että! On maha täynnä äidin tekemiä herkkuja. Pääsiäisen ehdottomia suosikkejani ovat rahkapiirakka sekä nuo kuvissa näkyvät pääsiäisrakeet. Koostumus on muuttunut vuosien saatossa huonompaan suuntaan, mutta maistuu silti hyvin, liiankin. Tänään tuli taas yksi vuosi lisää tälle elämäntaipaleelle. Olen juhlistanut syntymäpäivääni siivoamalla Helsingin kodin, niin sinne on mukavampi palata. Kävin myös katsomassa Lahden suurhallissa perinteistä Pääsiäiskoripalloturnausta. Siellä on joka vuosi kiva käydä. Olen tainnut vierailla jokaisessa turnauksessa. Aluksi pelaajana ja nyt myöhemmin katsojana noin kahdenkymmenen vuoden ajan.

Pojasta on kasvanut mies ja onhan synttärit edelleen spesiaalipäiviä, vaikkei niitä ihan yhtä suurella innolla odotakaan kuin aiemmin. Nykypäiväni sadat Facebook-onnittelut muistuttelevat vuosien karttumisesta ja niistä tulee aidosti hyvä mieli. Sitä yhtä pahvista postikorttia ei enää tullut mummultani. Pilvenreunan postipalvelu ei sitä enää kuljettanut. Elämä on kuljettanut aika moneenkin suuntaan ja myös opettanut todella paljon. Tässäpä muutamia asioita, joita tuo pieni pellavapää on vuosien varrella ymmärtänyt:

  • Kuukausimaksullinen hammashoito on kuin lottovoitto huonohampaiselle ihmiselle. Lähtiessäsi voit vain toivottaa kassavirkailijalle mukavaa päivänjatkoa uusi viimeisen päälle hiottu paikka takahampaassasi. Kävin eilen. Toimii!
  • Sisäänpääsy yliopistoon on yllättävänkin suuri asia. Ei sitä paksua kirjettä silloin osannut niin arvostaa. Nyt vakituisen työpaikan omaavana osaa todella arvostaa. Varsinkin melkoisen tuulisessa yhteiskunnassamme.
  • Ympäröivässä maailmassa on todella paljon ilkeyttä ja negatiivisuutta.
  • Ympäröivässä maailmassa on todella paljon aitoa hyvää, välittämistä ja positiivisuutta.
  • Ystävät ovat timanttia. Kaikki. Kymmenien vuosien tai kymmenien kuukausien takaa. Tärkeitä.
  • Sovellusrakkauskulttuuri ei ole vielä tavoittanut ajattelumaailmaani. Täytyy yrittää hypätä kelkkaan. Ei niihin lavatansseihin ole kutsuja tullut! Turhaan hankin perunajauhot ja Pomarit.
  • Kasibittisen Nintendon Super Mario ykkönen on edelleen maailman paras konsolipeli. Mistä minä saisin sen, mistä?
  • Kuva kaurapuurosta voisilmällä kalpenee nykyisten ruokatrendien ykkösjutun smoothiebowlin rinnalla.
  • Elämä on mittaamattoman arvokas asia.
  • Elämä ei aina mene käsikirjoituksen mukaan.
  • Kaikkia ihmisiä täytyy kunnioittaa ja heidän ajattelumaailmaansa ymmärtää.
  • Lapsilta oppii niin paljon. Ja tietty lapsenmielisyys tulee säilyttää aina.
  • Avoimuus ja aitous kunniaan!
  • Pojastakin kasvaa mies.

Nyt ystävän kanssa lenkille ja saunaan. Huomenna sitten kello kymmenen Lahen ensimmäinen lenkkikerho!

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

Posted on

Turistina eroviidakkoon!

Uudessa paikassa. Uusissa ympyröissä. Paljon asioita, joita täytyy sisäistää. Mikäpä olisikaan parempi keino tutustua uusiin, ennenkokemattomiin asioihin kuin turistibussi. Saavun jättimäiselle lähtölaiturille. Ympärillä vilisee ihmisiä, joillain on aivan kauhea kiire eteenpäin. Osa ottaa rauhassa ja miettii mihin bussiin olisi viisainta hypätä. Jii Ää Är Koo Iii- bussi meni juuri silmien edestä. Lähti vauhdilla. Kiireinen kuski kenties? Ee Är Oo. Hyppään sinne, kun on edessäni. Bussin etupenkillä istuu iloinen opas, joka sanoo ensimmäisenä mikrofoniin: ” Sulkekaa matkapuhelimet akuuttikyydin ajaksi.” Miksiköhän? Mietin mielessäni. Liput lunastetaan henkisellä pääomalla.

Bussi hurahtaa liikkeelle ja ensimmäisenä saavumme lastenvalvojan linnoituksen eteen. Upea, mutta samalla hyvin karu rakennus. Korinttilaisista pylväistä päätelleen antiikin Kreikan aikainen linnoitus. Halukkaat saavat nousta tutkailemaan upeaa rakennelmaa sisäpuolelta. Ovella on suuri kyltti, jossa lukee: Jätä empatiakyky, hyväuskoisuus ja luottamus narikkaan. “Miksiköhän?”, kysyn epätietoisena oppaaltamme. Hän iskee silmää viekkaasti ja vastaa. ” Selviää myöhemmin, tulet kyllä huomaamaan.” Kapuan takaisin paikalleni ja jään miettimään oppaamme vastausta.

Matka jatkuu. Saavumme kylään, jossa asuu kansa nimeltään etävanhemmat. Suuri osa asukkaista on miehiä. Ihan tavallisia työssäkäyviä miehiä. Osa hymyilee leveästi, osa on selvästi allapäin. Kylästä löytyy myös erikoinen automaatti. Elatusmaksuautomaatti. Sinne voi kuukausittain tallettaa tietyn summan rahaa. Onpa kätevää. ” …etävanhemman mahdollisuus vaikuttaa asioihin on verrattavissa antiikin Kreikan naisen asemaan. ” Kuulen satunnaisen lauseen oppaamme suusta ja ihmettelen, että mitä se taas siitä Kreikasta höpisee, ei voi pitää paikkaansa.

Varoitus, varoitus. Siirrymme kierroksemme surullisimpaan paikkaan. Huoltajuuskiistojen kortteliin. Kaduilla vaeltelee epätietoisia ihmisiä. On miehiä, naisia, lapsia ja jokaisessa risteyksessä seisoo tuomari, joka yrittää parhaansa mukaan ohjata ihmisiä oikeille, heille kuuluville paikoilleen. Bussin sisäpuolella isät ja äidit peittävät lastensa silmät. Korttelin led-mainostaululla pyörii pysäyttävä video. En itsekään sitä haluaisi nähdä, mutta uteliaana miehenä en voi olla katsomatta.

Huh. Onneksi on eväiden aika. Kaivan kassistani tuoreen croissantin tuorejuustotäytteellä sekä aamulla surauttamani smoothien. Lisäsin joukkoon hieman proteiinijauhetta, niin jaksaa paremmin pitkän turistikierroksen. Eväiden syönnin ohessa bussi viilettää ohi paikasta, jolla on todella kaunis nimi: Yhteishuoltajuus. Kylän kyltti on koristeltu aivan tuoreilla pinkeillä tulppaaneilla.

Viimeisenä pysäkkinä kierroksella on aivan mahtava ja ihana puisto. Leikkipuiston nimi on: Lapsen etu. Harmittavasti kyltti on kirjoitettu niin pienellä, että ihan kaikki eivät sitä huomaa. Suurin osa onneksi huomaa ja kaikki bussimme kyytiläiset lähtevät katsomaan tuota upeaa puistoa. Puistossa on onnellisia, elämäniloisia lapsia. Aikuisia, jotka ovat siirtäneet omat mielitekonsa romukoppaan. Osanneet heittäytyä tämän miellyttävän puiston syövereihin.

Bussi kaartaa takaisin lähtölaiturille. Olipas reissu. ” Kiitos kyydistä ja tulettehan pian uudestaan. ” Toivottelee iloinen oppaamme. Olihan tämä opettavainen matka, mutta kyllä minä hyppään ensi kerralla johonkin ihan toiseen mielikuvitusautoon.

”Linjuriauto on maantien ässä, siinäpä melskeessä, tärinässä…”

-Esko-

// Kuva: Laine Olli //