Unelmien poikamies

Nyt alkaa nousemaan hikikarpalot otsalle. Kauluspaidan ylin nappi kiristää hieman tuosta leuan alta. Musta Mersu kurvaa punaisen maton toiseen päähän. Erottaako meidät ja ikuisen rakkautemme enää tuo noin viisitoista metriä? Kuljettaja avaa oven ja sieltä takapenkiltä nousee yksi toisensa jälkeen upeampia kaunottaria. Hei, olen Esko. Olet niin kaunis. Hei, olen Esko. Olet niin kaunis. Ja eräs kaunotar livauttaa kirjeen pukuni etutaskuun. Ah, tämä teki vaikutuksen. En malta odottaa ja katson mitä siinä lukee. Kaunolla on kirjailtu: Etkö enää mitään muuta keksinyt? Huumorinaisia, huumorinaisia. Yllätysruusun paikka. 

On aika toivottaa kaikki upeat naiset tervetulleeksi. Tilanne on ehkä jopa hieman kiusallinen. Ja sitten eikun minglailemaan vai mitä se oli? Joo, joo ajattele. Nukun pelkkä t-paita päällä. Silleen Aku Ankkana. Olen, olen taitava keittiössä. Jauhelihakastike onnistuu ja ja. Erikoistaito on tämä ja kieli rullalle. Yksi kaunokainen huutelee jo kuljettajaa takaisin kartanon parvekkeelta. Tainnut vain unohtaa jotain sinne Mersun takapenkille. 

Eteläisen Euroopan kesäinen aurinko kuumottaa kasvoja ja on aika suunnata ensimmäisille oikeille treffeille. Nyt on jotain ihan muuta, kun kiireinen kävely siellä Munkkiniemessä. Laiturissa on upea huvipursi. On kuljettaja, grilli, kuohuvat kylmässä ja yläkannelle persialainen matto levitettynä. Mikään ei voi tämmöisissä puitteissa mennä pieleen, ei mikään. Uimme turkoosissa vedessä, nauramme ja onkin illallisen vuoro. Aivan upea auringonlasku maalaa meriveden. Tämä on kuin sadusta. Näistä tuli heti semmoisen yön yli- treffit. Vedän eteerisesti verhon makuuhuoneen ikkunan eteen. Editoija laittaa sen vielä hidastettuna ulos tulevaan ohjelmaan. Voi vain arvuutella mitä siellä verhojen takana tapahtuu.

Tarvitsen nukkumiseen aina kolme tyynyä. Yhden jalkojen väliin. Yhden kainaloon ja yhden pään alle. Laitan nalleunilasit päähän ja nukahdan sikeästi. Aamulla herään leveästä parisängystä yksin ja lattialla on katkaistu ruusu. Mikäköhän tässä nyt meni pieleen? Mietin mielessäni.

Joo, tosta mennään äm tee vee piste fi. Oletko sinä Suomen seuraava Bachelor? Hae mukaan. Joo, oikealle sivulle tultiin. Etsimämme Bachelor on noin 25-35- vuotias sinkkumies, joka on valmis rakastumaan. Siis mitä? Se on tällä miehellä mennyt jo päiväys umpeen. Itseasiassa se on mennyt jo aikaa sitten. Sinnekö meni ne punaiset matot ja ruususeremoniat? Noh, ehkä hyvä niin. 

Tämä oman elämänsä bachelor voi järjestää vaikkapa voikukkaseremonioita sitten jossain ihan muualla. Huvipursi- niminen olutkuppilakin löytyy paljon lähempää. Helsingin Punavuoresta. 

Mukavaa viikonloppua!!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen Lähde: mtv.fi -> Bachelor-haku //

On Koronaa, syntymää, mitaleja, muuttoja

Tänä lumisena kevätaamuna heräsin vuoden vanhempana. Viime vuonna juhlimme kaverini kanssa melkoisen suuresti tasakymmeniä. Hyvä niin, koska tänä vuonna nuo juhlat olisivat auttamatta peruuntuneet. Aamulla sain viereeni reippaan synttäritoivottelijan pusuilla höystettynä. Töistä saapuessani pöydälle oli lämmitetty ranskanperunat ja päälle levitelty Cheddarkoskenlaskijaa. Aika hyvät lahjat.

Elämässäni on aina sattunut ja tapahtunut, kun tasakympin perään laitetaan ykkönen perään.

11-vuotias Esko…Muutimme perheeni kanssa Joensuusta Lahteen. Olihan se melkoinen muutos, kun miesie-murretta puhunut pellavapäinen pikkupoika saapui aivan uusiin maisemiin. Uusi koulu, uudet kaverit. Nopeasti mä siihen totuin ja ensimmäiset pihakaverit ovat edelleen hyviä ystäviäni.

21-vuotias Esko…Muutto Lahdesta Joensuuhun. Urheilu on merkinnyt elämässäni aina suurta roolia. Koripallo valikoitui monien lajikokeilujen jälkeen ykkösjutuksi. Kirkkain kruunu koripallo- sekä urheilu-uralta tuli Joensuusta ja Katajasta. Voitimme miesten Korisliigan pronssimitalit täpötäydessä Urheilutalossa. Paras ja yhtenäisin joukkue, johon olen koskaan kuulunut. Upeita persoonia täynnä. Hieno ja pitkälle kantava muisto.

31-vuotias Esko…Tosta leikataan, joo. Miten tämmöistä pidellään? Turvaistuin, aivan helvetin vaikea kiinnittää. En katso ohjeita, en katso. Isä, nyt minä sitten tosiaan olen isä. Elämäni suurin ja arvokkain muutos oli tapahtunut. Kokemuksen kautta ja omia polkuja kulkien lähdettiin liikenteeseen. Pikkuhiljaa sieltä kaupasta tarttui mukaan oikeat Nanit ja vaippakoot. Loppuelämän kantava side oli syntynyt.

41-vuotias Esko…Zoom päälle tosta ja video-oppitunti käyntiin. Joo, nyt siellä onkin kaikki paikalla ja aloitammekin liikuntatunnin. Ottakaa vähän tilaa ja tehkää open toistamat liikkeet perässä. YKSIIII, KAKSIIII jne…Eipä olisi ihan heti uskonut, että alakoulun opettajana vedän tunteja omasta kodistani. Koronavirus leimaa tämän ikävuoden myös varmasti syvälle muistoihin.

9-vuotias kuvailee isäänsä lyhyesti tällä klassikolla:

Erikoinen

Super

Kiva

Onnellinen

Mukavaa iltaa!!

-Esko-