Tämä toukokuu oli vuosituhannen viilein ja kylmin. Suomen kesään liittyviin päivityksiin ei ole voinut olla törmäämättä sosiaalisessa mediassa. Kyllä minä itsekin nauroin sille Pekka Poudan säätiedotukselle. Edes kokenut meteorologi ei voinut lukea sääennustetta lupailevan monotonisella äänellä. Noh, ei säästä sen enempää. Tokihan täällä voisi olla vain sen kymmenen astetta lämpimämpää. Ehkä se vielä nyt piakkoin tulee, jos näin positiivisuuden kautta asiaa tarkastelee. Tarkastellaanpas samalla omia toukokuun positiivisia:
- Pyörä ja pyörälenkit. Helsinki tarjoaa kyllä todella hyvät puitteet fillarilenkkeihin.
- Linnanmäen avautuminen. Ilmainen sisäänpääsy mahdollistaa paineettomia kesäisiä hengailupäiviä. Niissä ilmaislentokoneissa on muuten saman verran jalkatilaa kuin hieman hinnakkaamissa oikeissa.
- Malminkartanon portaat. Taivas ja helvetti parin kilometrin päässä kotiovelta. Uusin villitykseni on lenkin ja porrasjuoksujen yhdistäminen. Lenkki portaille. Pikaiset kipuamiset ja lenkki kotiin. Pohkeet kiittää.
- Tietoisuus kohta alkavasta kesälomasta. Tietoisuus pidemmästä ajasta ja lomasta, jota voimme pikkumimmin kanssa viettää. Niin mukavaa!
- Adidaksen Ultraboostit. Ei voi enää olla miellyttävämpiä kenkiä. Ostettuani olen pitänyt päivittäin jalassani. Huiput.
- Munkkiniemen Nepalilaisen ravintolan Lumbinin putkiremontin valmistuminen. Butterchicken ja Ginger ale. Melkoisen toimiva kombo.
- Tutustuminen sähköautoiluun. Nappivalinta kaupunki- ja työmatka-ajoon. Herättää vaan hieman tuota autokuumetta.
- Oli Netflix and chill, nyt on Watson and pills. Erittäin hyvä yhdistelmä orastavan flunssan taltuttamiseen. Watson ja sieltä löytyvä Makuunin videovuokraamo. Toimii näin kotimaisen elokuvan ystävälle.
- Sanoinko jo kohta alkavan loman?
Mukavaa kesäkuuta!!!
-Esko-
Koputan puuta sanoessani, että olen todella harvoin kipeä. En edes muista milloin olisin viimeksi maannut päiviä sängyssä kuumeen kourissa. En edes muista milloin olisin viimeksi imeskellyt Strepsilsejä, jotta nieleminen ja normaali keskustelu onnistuisi. Toivottavasti valkosoluni eivät koe tätä kirjoitustani loukkauksena, jää kesälomalle ja aloita tästä minulle viikkoja kestävää sairauskierrettä. En usko. Ainakin Olipa Kerran Elämässä he ovat oikein yhteistyökykyisiä ja reippaita tyyppejä poliisiunivormuissaan.