Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

koti

, , , ,

Kyllä oma koti on aina oma koti

22.9.2022

Kiviseinäasennukset saatu: @talonmiespaikalle

Kolmisen kuukautta olen asustellut omassa kodissani hienoisesti venyneen remontin jälkeen. Tammikuussa lähdin ja heinäkuussa palailin. Näinhän näissä remonteissa usein käy, että ihan eivät alustavasti suunnitellut aikataulut pidä. Ehkä joku kaksi kuukautta tuossa menee. Vähän kauemmin meni, mutta lopputulos on enemmän, kun mieluinen.

Asuntonihan purettiin käytännössä kokonaan. Seinät revittiin auki. Lattiat kaivettiin betoniin asti ja tietyissä kohdissa vieläkin syvemmälle. Päätin heti alkuvaiheessa, että materiasta en valita. En valittanut. Kivilouhosvaiheessa myönnän miettineeni, että tuleekohan tästä enää ikinä ihmisen asuttamaa asumusta?

Tulihan siitä. Siitä tuli juuri sellainen, jonka olen aina halunnut. Keittiöstä sain haaveilemani. Mattavalkoiset ovet kuparivetimillä. Kruununa kuparinen allas sekä hana valkoisella tasolla. Nämä uudistukset rakennettiin vanhoihin runkoihin. Myös keittiökoneistus säilyi entisellään. Keittiönihän ei ole suunniteltu kovinkaan ahkeralle kokkaajalle. Kyllä siellä kuitenkin minun bravuurini helposti valmistaa. Niistä bravuureista ei sitten sen enempää.

Lattiamateriaaleja pyörittelin päässäni todella paljon. Oli betonia, oli korkkia, oli epoksia ja sitten oli valkoista parkettia. Tuohon viimeiseen sitten päädyin. Vaalea ”paksulankkuinen” saarniparketti nyt asuntoani koristaa. Todella hienohan se on. ”Siinä näkyy sitten kaikki.” Tämän virkkeen kuulin aika monta kertaa tuon valinnan tehtyäni. Ja oikeassahan he olivat. Siinä näkyy kaikki, mutta onneksi minulla on äidiltäni joululahjaksi saamani Dysonin imuri. Ilman sitä olisin kyllä helisemässä. Käytössä päivittäin. Tyyli edellä, tyyli edellä.

Muistan, kun astuin ensimmäistä kertaa tähän kotiini loppuvuonna 2016. Siitä asti tänne on ollut aina kiva tulla. Sama fiilis on edelleen. Kyllä se oma koti on aina oma koti. 

Mukavaa loppuviikkoa!

Esko

Comments (8)
, , , , ,

Ollut varmasti raskasta tuo remonttiaika?

31.5.2022

Parisen kuukautta. Eihän se nyt paha ole ollenkaan. Helmikuun lopulla voi jo palailla takaisin kotiin ja käydä purkamassa sen väliaikaisvarastoon kasatun Tetriksen. Sitten tulikin se helmikuun loppu ja kotiinpaluutähtäintä oli siirrettävä seuraavaan kohokohtaan. Syntymäpäiviäni vietän huhtikuun puolivälissä. Ikääntymisen mukanaan tuomat pölyt puhdistan synttärisaunavuorollani. 

Ikää tuli, muttei löylyjä ja Tetriskin pysyi edelleen paikallaan. No, vappuna sitten avaan kuohujuoman ja puhallan serpentiinit uudelle saarniparkettilattialleni. Kuohujuomasta jäi korkki paikoileen, kuin Leijonien pukukopissa konsanaan. Kevätjuhla ja Suvivirsi. Se on aina upea ja käsinkosketeltava hetki opettajan elämässä. Kevätjuhlan jälkeen kurvaan kotipihaani ja avaan oluen uudistetulla terassillani. 

Enpäs kurvaa vielä silloinkaan, mutta juhannukseen mennessä tulee poika saunomaan. Tämän uskallan jo sanoa ääneen. Tämä leiritys on ollutkin hienoisesti suunniteltua pidempi. Heti tämän seikkailun alkaessa päätin, että materiasta en valita. Tämä oli ikäänkuin kirsikka kakun päälle tähän limboon, jota viimeisimmät vuodet ovat elämässäni olleet. Aloitetaan sitten ihan puhtailta ja uusilta pinnoilta. Ilman happamia kirsikoita ja kiviä halkomassa henkisiä hampaita.

Viime viikolla asunnollani käydessäni meinasi kyynel valua poskelle. Siellä oli jo toisessa huoneessa asennettu parkettia lattialle. Kyllä, tuo kivilouhokselta näyttänyt huone olikin yhtäkkiä valkolakatun saarniparketin peittämä. Se tuntui jotenkin uskomattomalta. Se tuntui uskomattoman hyvältä.

Uskomattoman ihania sijaisasumuksia olen saanut tällä leirityksellä kokea. Tärkeistä kohtaamisista on tullut entistä tärkeämpiä. Ihan vähän enemmän olisi voinut pakata mukaan boksereita ja t-paitoja. Se sama yksi pahvilaatikko on minua seurannut paikasta toiseen. Kotiin päästyäni sen kyllä litistän todella teatraalisin ottein taloyhtiömme pahvinkeräyslaatikkoon.

Nyt ollaan jo lähellä!

-Esko-

Comments (2)