Viime lauantaina järjestettiin Lahdessa kuudennen luokkani luokkakokous. Olisipa ollut niin mukava päästä mukaan tapaamaan tuttuja vuosien ja vuosien takaa. Hienoa, että tämmöisiä järjestetään. Kajaanissakin olisi ollut mahdollista tavata opettajankoulutukseni vuosikurssin ystävät viime keväänä. Molemmat menivät kohdaltani ohitse ja ovathan tuommoiset aina semmoisia spesiaaleja juttuja, joita ei ihan joka viikonloppu osu kohdalle.
Muistan, kun liityin joskus vuosia sitten palveluun koulukaverit.com. Sitä en kyllä tarkalleen muista mikä oli nettisivun toimintaperiaate, mutta muistaakseni tätä kautta oli mahdollista yhdistää vanhoja koululuokkalaisia. Mark Zuckerberg kehitteli hieman myöhemmin vähän universaalimman ja suositumman tavan yhdistää ihmisiä. Facebookin kautta pysyy aina jollain tasolla perillä ihmisten tekemisistä, mutta olisihan se ollut ihan erilaista tavata henkilöitä kasvotusten. Keskustella ja ihmetellä, mihin ne vuodet ovat oikein tässä välissä hävinneet?
Kenestä tuli muurareita, kenestä taksikuskeja, kenestä suutareita, kenestä luokanopettajia, kenestä yhteishuoltajaisiä, autokauppiaita. Kahden alakoulukaverin kanssa pidämme edelleen hyvin tiiviisti yhteyttä. Itseasissa toisen kanssa lähes päivittäin, mutta muiden luokkakavereideni kanssa emme ole juuri missään tekemisissä. Olisi ollut niin mukava päästä arvuuttelemaan sinne pitkän pöydän ääreen, että minne elämä on sinua ja sinua ja sinua kuljettanut. Kaikkiahan se kuljettelee ja ei sitä siellä Lahden Yhteiskoulun kuudennen luokan matematiikan tunnilla paljon tulevaisuutta mietiskellyt. Enemmänkin sitä, ettei vaan joudu istumaan kenenkään tytön viereen.
Itse sitä opettajana odottelee kutsuja omilta vanhoilta oppilailtaan kutsuja heidän luokkajuhliinsa. Sehän se vasta olisikin spesiaalia päästä näkemään mitä niistä ”omista” oppilaistaan on isoina tullut? Mihin he ovat suuntautuneet ja minkälaisia muistoja heille on jäänyt alakouluajoilta ja siitä edessä höpöttelevästä erikoisesta partasuusta. Luokkasormuksiin se kokouspäivä aina kuudennella luokalla kirjataan. Tai siihen ainakin pyrin. Kutsuja vuosien päästä odotellessa. Itse muuten heitin oman luokkasormukseni Lahden Suurmäen juureen metsään. Tuli ”bänät” ensimmäisen tyttöystäväni kanssa ja protestina sen sinne viskasin. Jälkeenpäin kävin kyllä etsimässä. En löytänyt.
Mukavaa lauantaita.
Oletteko käyneet luokkakokouksissa?
-Esko-
// Kuvat: Antti Sihlman -> Antin nettisivut TÄÄLLÄ!! //