Kiitoskirjoituksia on kiitelty, joten kiitelläänpäs siis hienoisen tauon jälkeen. Kiitos on muuten hieno sana. Ei sitä oikeastaan voi koskaan liikaa käyttää. Kiitollisuutta näin vuoden alkuun minulle tuottavat:
- Siipiweikkojen rantautuminen Helsinkiin. Täsmää hyvin ruokaideologiani kanssa. Aina pitää olla riittävästi. Pieni annos ravintolassa aiheuttaa välittömän annoskateuden ja harmituksen. Weikoissa ei tätä ongelmaa ole, todellakaan. Rehellistä ruokaa, joka nyt ei ehkä ihan viikottaiseen ruokaympyrään voi sijoittaa.
- Joululoma. On päässyt jotenkin todella lomalle. Toivottavasti muistaa vielä ensi maanantaina minnepäin pitää ajaa.
- Paljon parjaamani Tinder. Jojoilija kiittää ja kuittaa.
- Ollin ja hänen ystäviensä järjestämät uuden vuoden juhlat. Oli mukava päästä piipahtamaan ihan vanhan kunnon kotibileissä. Enpäs ollut aikoihin käynytkään.
- Kauppakeskus Kaari. Rauhallinen paikka ostoksille. Auton saa aina kattotasanteen parkkiin. Siihen samaan vakioruutuun.
- Ystäväni aikoinaan vinkkaamat Maltofer-rautatabletit. Minulla on ollut ongelmia hemoglobiini-arvojen kanssa. Rauta ei ole oikein tähän vartaloon imeytynyt, mutta nuo pureskelutabletit ovat auttaneet asiaa.
- Inkivääri kaikissa muodoissaan.
- Flunssavapaa alkutalvi. (Koputan puuta.)
- Äiti, joka antoi meille joululahjaksi vuosittaisen Tukholman matkamme. Ja meillä on varattuna niin hieno hytti. On parisänkyä, on pikkumimmin toiveesta näkymää kävelykadulle, on seisovaa pöytää ja tietysti Tukholman pyörähdys…
…eli nyt läppäri kiinni pariksi päiväksi ja minireissulle Ruotsiin. Niin kivaa!!
Kiitos!
-Esko-
// Kuvat: Markus Suntila //
Noin kerran kuukaudessa pyrin naputtelemaan kiitoskirjoituksen. Ympärillä tapahtuu päivittäin positiivisia ja mukavia asioita. Jos ne vielä jaksaa kirjoittaa ylös, tuntuvat ne vielä entistä paremmilta. Niin ja tämmöistä postausta tehdessä, tulee oikein mietittyä ja keskityttyä ainoastaan niihin pieniin tai suurempiin hyviin asioihin elämässä. Siispä, juuri nyt haluan kiittää: