Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

pukeutuminen

, , , , ,

Jo joutuu armas aika

23.4.2019

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen Blogimedia ja Sokos

Siis ei voi olla totta. Katselin tuossa luokanopettajan kalenteriani ja töitä ennen kohtalaisen kattavaa opettajan kesälomaa on viikkoja jäljellä enää kuusi. Niistäkin osa on niinsanottuja vajaita viikkoja. Mihin nämä päivät ja kuukaudet oikein häviävät? Kevät ja valo saavat ajan hurisemaan kuin siivillä ja ihan nurkan takana on taas se hetki, kun Suvivirsi koulumme juhlasalissa kajahtaa. Sen hetken tunnelmia on todella vaikea edes kuvailla. Uskoisin, että vain opettajat sen fiiliksen pystyvät aistimaan. Samalla haikea, mutta samalla niin mielettömän hyvä ja lupaus totaalisesta rentoutumisesta.

Kevätjuhla, siinäpä asia, josta varmasti meillä jokaisella on jonkinmoisia muistoja. Lapsena on saattanut lohjeta paikka opettajan ideoimasta näytelmästä. Roolit ovat tosin saattaneet olla hyvinkin monisävyisiä. Itse olen esittänyt ainakin kiveä ja nilviäistä. Vanhemman roolissa onkin hellyttävä seurata, kun se oma jälkikasvu lavalla touhuaa. Salamavalot räpsyvät ja pienten ihmisten katseet hakevat turvaa sieltä yleisössä istuvista vanhemmista. Ja ne suuret aplodit laukaisevat sen hurjan jännityksen. 

Kevätjuhla ja toki muutkin juhlasalissa järjestettävät juhlat ovat myös tapahtumia, joita haluan kunnioittaa hieman paremmalla pukeutumisella. Yleensä työvaatetukseni on täysin arkista. Verkkarit ja t-paita ehkäpä kevään käytetyin asuste. Sokoksen kanssa olen tehnyt aiemminkin mukavia yhteistöitä ja keväälle sain käydä valitsemassa kuvauslainaan itseäni miellyttävää rentoa juhlapukeutumista. Keväällähän on useampia tilaisuuksia, jolloin asukokonaisuuksia voisi käyttää. On Vappua, tosin vapun sää saattaa olla vielä hienoisen vaihteleva. Yhtenä vuonna olin Kaivopuistossa nahkatakki päällä. Yhtenä vuonna untuvatakissa. Kevätjuhlia, ylioppilasjuhlia ja vaikka sun mitä.

Sokoksen miestenosasto on nykypäivänä rakennettu todella toimivaksi. Tuotemerkeillä on omat ”lohkonsa” ja ne ovat ripoteltu kätevästi vierekkäin. Vaatteiden valitseminen ammattimaisten ja ystävällisten myyjien avustuksella oli niin helppoa. Sattuivatpa istumaan päälleni vielä oikein mukavasti. Tuollaista rentoa tummaa ”pukua” minulla ei kaapista löydy. Sitä päälleni sovitellessa tuli kyllä vahvasti fiilis, että nyt on kyllä tyylikäs. Olipa vielä kotimaista designia. Hienoa työtä Frenn.

Ongelma näissä Sokos-yhteistöissä toistui jälleen kerran. Tekisi mieleni hankkia itselleen nuo kaikki valitsemani vaatteet.

Kevät on kyllä mukava vuodenaika. Kesä on vielä himppasen mukavampi. Mistä lie johtuu?

Minkälaisia kevätjuhlamuistoja teillä mahtaa olla? Esiintyjänä tai yleisössä?

-Esko-

// Kuvat: Pasi Salervo //

Kuvien vaatteet: tumma puku, FRENN 0200418121483, t-paita, TIGER OF SWEDEN 5713110093194, kengät VAGABOND 7320562429808, vaalea takki, TIGER OF SWEDEN 5713113082300, vaaleat farkut, TIGER OF SWEDEN 5713113440575, kengät, VAGABOND 7320562304662

Comments (2)
, , , ,

Mitä minä juuri luin?

30.11.2018

”Valokuva uutissivuilla pysäytti. Kuvassa miesopettaja neuvoi kahta pulpetissa istuvaa poikaa. Opettajalla oli päällään musapaita ja tumma huppari. Pojilla oli siistit paidat ja ryhdikäs istuma-asento. Opettaja on epäilemättä mainio työssään, mutta en silti voinut välttyä ajatukselta, että muutama vuosikymmen sitten musta bändipaita ja huppari olivat koulua vieroksuvan murrosikäisen univormu. Tilanne näytti kääntyneen päinvastaiseksi.”

Tämä Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan kirjoittaman jutun lukeminen myös pysäytti ja samalla pysäytin myös lukemisen tuohon virkkeeseen. Irroitin tämän alun varmasti pois kirjoituksen pääasiallisesta kontekstista, mutta olihan tuo hyvin erikoinen aloitus. En ihan saanut kiinni mitä Pekka tuolla pysäyttävän uutiskuvan vertauksella ajoi takaa. Toivottavasti ei ainakaan sitä, että opettajan ammattitaito olisi jollain tasolla kiinni hänen vaatetuksestaan ja itseasiassa minulla oli kasiluokan koulukuvassa päälläni Panteran- bändipaita. En minä koulua silloinkaan vieroksunut.

Opettajan työn ehdottomia rikkauksia on se, että jokainen voi tehdä työtään täysin oman persoonansa kautta. Jos yrität olla luokan edessä jotain muuta kuin oma itsesi, olet mennyt jo lähtökohtaisesti metsään. Se on aivan sama, onko sinulla puku pykälässä vai Pertti Kurikan Nimipäivien-bändipaita päälläsi.

Lapsille puhutaan siitä, että koulukaverit ovat samanarvoisia ja yhtä arvokkaita. Riippumatta heidän sukupuolestaan, ihonväristään, perheen tulotasosta, matkapuhelimen mallista tai pukeutumisestaan. Myös opettajat saavat oletettavasti olla juuri sellaisia, kuin ovat. Kaikki siellä luokan edessä varmasti parhaansa tekevät tässä muuttuvassa koulumaailmassa. Pedagoginen osaaminen, lasten ja nuorten lämminhenkinen kohtaaminen ei korreloi tietääkseni millään tasolla paitojen kanssa.

Tein kymmenen vuotta sitten kandidaatin tutkielman otsikolla: Opettajaan kohdistuvat ulkoiset vaatimukset ja roolimalliodotukset- luokanopettajien ajatuksia ammattiinsa kohdistuvista ulkoisista vaatimuksista ja roolimalliodotuksista- Niin, tein sen kymmenen vuotta sitten, mutta ajankohtainen tuntuu edelleen olevan. Vaatetusta ei kyllä muistaakseni kysymyspatteristossa edes mainittu. Minulla oli tänään päälläni Pertti Kurikan- paita. Facebookin Pukeudu bändipaitaan opettaja! -tempaukseen osallistui yli tuhat opettajaa. Kaikki oletettavasti olivat tänään yhtä ammattitaitoisia kuin aikaisemminkin ja tulevat varmasti olemaan jatkossakin.

-Esko-

// Lähde: Facebook/ KSML Pekka Mervolan kolumni 29.11.2018 //

Comments (5)