Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

urheilu

, , , ,

Helsingin parhaat juoksureitit kertaa kaksi

9.9.2021

Otin tälle lukuvuodelle todella kovan tavoitteen. Minua Instagramissa seuraavat varmasti, siis aivan varmasti ovat huomanneet, että juoksen työmatkani. Olen asettanut itselleni tavoitteen, että juoksen joka päivä töihin. Repussa kulkevat puhtaat vaatteet. Työpaikalta löytyy suihku, pyyhe ja hammasharja. Nyt tämä homma alkaa tuntumaan jo nautinnolta. Se hetki, kun saavut aamulla suihkusta on upea. Todella pirteänä voi päivän aloittaa ja pysyypä tässä vahingossa aika älyttömän hyvässä kunnossakin. En voi, kun suositella kokeilemaan.

Suosittelenpas tässä samalla myös omat Helsingin lempireittini, joita pitkin on mahtava kilometrejä viilettää. Tämä työmatkani ei nyt ihan tuolle listalle päässyt. Noin kuusi kilometriä Vihdintien vartta teollisuuskiinteistöjen varjoissa ei ihan kärkipäähän kiilaa. Itselleni juoksemisessa yksi hyvinkin tärkeä osa on maisemien ihailu. Niitä katsellessa matka tuntuu huomattavasti lyhyemmältä. Kyllä, näin ainakin omasta mielestäni.

UNELMA

Olemme ystävieni kanssa nimenneet näitä reittejä ja ensimmäisenä esittelyssä on Helsingin unelma. Reitti kiertelee seuduilla, joissa oletettavasti ihmisten keskiansiot juuri ja juuri ylittävät luokanopettajan palkkanauhan. Lähtö tapahtuu Hotelli Kalastajatorpan läheisyydessä sijaitsevalta Härkähaan nurmikkoalueelta.

Sieltäpä sitten kohti akselia Kuusisaari, Lehtisaari ja onnellisten saari eli Lauttasaari. Tämä väli kyllä tarjoilee erittäin hienoja maisemia ja myös pari miellyttävää pikkusiltaa, joita on kiva köpötellä. Lauttasaaresta matka jatkuu kohti Helsingin käräjäoikeutta, jossa en ole muuten ikinä sisällä käynyt. Vaikka isäni ja isoisäni tekivätkin todella, todella pitkät ja ansiokkaat urat kyseisellä lakialalla. Tänä päivänä en tosin enää sinne sisälle haluaisikaan päästä.

Hietaniemen hautausmaan rantahiekkatieltä Hietsun uimarannan betonikaistalepolulle, sieltä idyllisen Regatan kahvilan kautta vilkutukset Marinin Sandylle ja sitten aletaankin olemaan jo perillä. Kekkosen rantasaunalta Tamminiemestä voi aloittaa kevyen loppukirin kohti maalia. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy noin 14.

URBAANI

Ystäväni asuessa Ruoholahdessa syntyi tämä reitti. Ensimmäisenä kiintopisteenä Clarionin hotelli, josta matka jatkuu kohti edesmennyttä Nosturin keikkapaikkaa. Ei ole enää Nosturia, tai siis on useampikin nosturi, jotka edesauttavat näyttävien kerrostalojen kohoamista ihan niinsanotusti pelipaikoille. Sieltä Kaivarin rantaan, jossa ohittaa muutaman hieman hienomman virvokkeiden nauttimispaikan. Kellonajasta ja säästä riippuen, voi joko juosta Mattolaiturin ohi tai sitten kiertää suosiolla mäen kautta.

Silja Linen terminaalin edestä aukeaa hienot näkymät Kauppatorille ja maailmanpyörälle, joka onkin hyvä kiintopistekohde. Sieltä Pohjoisrantaan ja Hakaniemen torin läpi kohti ehkä Suomen tunnetuinta lenkkireittiä eli Töölönlahtea. Puolikas Töölönlahti “väärään” suuntaan ja Baanaa pitkin kohti Ruoholahteen parkkeerattua autoa. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy hieman reilut kymmenen.

BONUS (ei Helsinki) RANTARAITTI ESPOO

Itse en tuolla ole ihan hirveästi juossut. Pari kertaa olen käynyt ja kuulemani mukaan toimii erittäin hyvin esimerkiksi treffilenkkipaikkana. Juoksutreffit toimivat ainakin kohdallani optimaalisesti. Lenkin pituutta voi hyvin säädellä sosiaalisen kanssakäymisen kanssa. Jos ei ihan juttu lähdekään ja säätilat alkavat tahtomatta pyrkiä mukaan keskusteluun voi semmoinen viisi kilometriä olla ihan sopiva. Kympillä onkin sitten jo todennäköisesti vähintään toinen tapaaminen edessä. Jos koko Rantaraitin (n. 40km.) talsii heti ensimmäisellä kerralla läpi, voi seuraavan lenkin aloitellakin sitten jo Tillanderilta kihlasormusten kaiverrushommilla.

Jos en ollut koskaan käynyt Helsingin käräjäoikeudessa, niin en ole muuten käynyt Tillanderillakaan. Toivon, että jälkimmäinen olisi se todennäköisempi vierailupaikka tulevaisuudessa.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

// Kuva: Jenny Helenius //

Comments (0)
, , , ,

Juoksetko pakoon yksinäisiä hetkiä?

20.10.2020

Nykyään tulee enemmän pukeuduttua juoksuvarustukseen, kun niinsanoittuihin normivaatteisiin. Nahkatakit ja farmarihousut ovat jääneet aika vähälle käytölle. Ennen kävin usein tuolla kaupungin sykkeessä joko ystävien kanssa tai sitten ihan vain yksikseni käppäilemässä ja katselemassa ihmisiä. Vallitsevan maailmantilanteen takia ovat nämä intressit jääneet lähes kokonaan pois elämästäni. Ehkäpä vielä joskus on taas niidenkin aika, toivottavasti. Mitäpä on sitten tullut tilalle? No juokseminen, juokseminen.

Koko ikäni olen paljon urheillut, mutta näin Koronan aikana on tuohon juoksemiseen löytynyt suoranainen intohimo. On enää vaikea viettää päivää ilman sitä lenkin mukanaan tuomaa nautinnollista fiilistä. Jostain luin, että tämä Korona-aika vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin hyvin monella tavalla. Niille, ketkä ovat jo aikaisemmin tottuneet säännölliseen liikuntaan, sitä vain entisestään lisäävät. Kyllä, ainakin minulle on näin tapahtunut. Ja mikäpä olisi sen parempaa liikuntaa näinä aikoina, kun ulkona tapahtuva juoksulenkki.

Aina silloin tällöin minulta kysellään tähän juoksuharrastukseen liittyviä kysymyksiä. Listaanpas tähän alle muutamia.

JUOKSETKO PAKOON NIITÄ MAHDOLLISIA YKSINÄISIÄ HETKIÄ?

Tämä oli todella hyvä kysymys. Juuri tällä hetkellä en koe, että pakenen tuonne lenkkipolulle sitä autiota asuntoa, jossa ei ole ketään, kuka kanssasi kuulumisia vaihtaisi. Kokemuksella voin kuitenkin sanoa, että toimii myös erittäin hyvänä pakokeinona ja yksinäisten hetkien turvasatamana. Elämän vaikeissa hetkissä on lenkkipolku ollut minulle se paikka, jossa kaikki ainakin hetkeksi unohtuu ja pää puhdistuu. 

Aikoinaan juttelin erään psykologin kanssa ja puhuin siitä ontosta hetkestä, kun palaat lapsiajan jälkeen tyhjään kotiin. Kotiin, jossa lattialla olevat lelut ja pöydällä keskeneräiset piirrokset eivät ainakaan helpota olotilaa. Hän neuvoi keksimään jonkun aktiviteetin, josta nautin ja saisin siirrettyä heti ajatukset muualle. Ja lenkkipolun minä silloin vuosia sitten valitsin. Hyvä valinta!  

Juuri tällä hetkellä nuo juoksulenkit ovat itselleni niitä toivottuja rauhoittavia hetkiä. Saa vain keskittyä omiin ajatuksiin. Saa kuunnella omaa lempimusiikkia ja ihailla matkan varrella vaihtuvia maisemia. Ehkäpä tuo juokseminen on osittain tietämättänikin toiminut asiana, jonka johdosta sitä on ihan oikeasti oppinut olemaan yksin ja nauttimaan siitä. Ilman pakoon juoksemisen välitöntä tarvetta.

KUINKA PALJON VIIKOSSA KERTYY KILOMETREJÄ?

Älylaitteet tuovat tähän(kin) harrastukseen ihan oman lisänsä. En koe olevani mikään hifistelijä tässä asiassa. Niken juoksuapplikaatiosta tykkään todella paljon. Näyttää juuri ne olennaisimmat asiat, joita on ihan kiva tarkkailla. Matkan, ajan ja noin suunnilleen oikean sykkeen. 

Sieltähän on siis melkoisen helppo etsiä vastaus tuohon kysymykseen. Tämä tosin hieman vaihtelee viikottain. Sanotaanko näin, että viikossa kertyy noin 50-80 kilometriä.  

TÄHTÄÄTKÖ JOHONKIN JUOKSUTAPAHTUMAAN?

En tähtää. Olen muutaman puolimarathonin juossut ja en osaa oikein treenata juoksua mitenkään johdonmukaisesti. Olisihan se joskus kiva kokonainen marathon juosta, mutta katsellaan. Juoksen enemmänkin puhtaasta nautinnosta ja pysyyhän tässä todella hyvässä kunnossa. Niin ja työmatkat taittuvat nykyään mukavasti juosten. Kirjaimellista hyötyliikuntaa. 

KÄYTKÖ SUIHKUSSA AAMUISIN TYÖPAIKALLASI?

Tämä on ehkä se yleisin kysymys, joka liittyy töihin juoksemiseen. Minua sosiaalisessa mediassa seuraaville on varmaankin jo vähän liiankin tuttuja päivitykset tuolta aamuisilta työmatkajuoksuiltani. Kannan repussa aina puhtaat vaatteet, jotka puen päälleni käytyäni töissä suihkussa. Eli kyllä, käyn aamulla suihkussa työpaikallani. Pahoittelut kollegoilleni, kun aamuisin pompin pukuhuoneessamme boksereissani. Ovat kyllä jo toivottavasti tottuneet.

Onko tämä vallitseva tilanne vaikuttanut teidän liikuntatottumuksiinne?

Jes ja kivaa iltaa!

-Esko-

// Kuvat: Netta Koso //

Comments (2)