”Isovanhemmuus on elämän jälkiruoka…” Näin kirjoitettiin Hesarissa taannoin. Isovanhempani saivat lapsuudessani todella tuhdin jälkkärin. Siinä ei Nutellaa ja kuohukermaa säästelty. Vietin lähes kaikki lapsuuteni kesät isovanhempieni mökillä. Mökillä, jossa minä en toki ollut ainut pieni viilettäjä. Lisäkseni mökillä viiletti myös isoveljeni ja serkkuni. Ajoittain myös pikkuserkkuni naapurin maatilalta. On siinä ollut mummulla ja papalla tekemistä.
Mummu huolehti pikkusankareiden muonittamisesta. Soitti aina kelloa, kun ruoka oli valmista. Ruokapöytään marssi nelikko, jotka olivat ajoittain suuria sotasankareita puupyssyineen ja ajoittain niitä kirkkaimpia futistähtiä. Siellä istui lihapullien ja ruskean kastikkeen äärellä ainakin Maradona, Klinsmann, Lineker ja Butragueno. Pappa oli kova kalamies ja vuorotellen päästiin järvelle nostamaan verkkoja. Lahnoja sieltä pääasiassa tuli, mutta uskomusten mukaan kuhiakin on järvestä nosteltu. Totta vai tarua. Tiedä häntä?
Lapsuuteni vietin ja asuin Joensuussa, jossa asui toiset isovanhempani. Heitä tapasin jo luonnollisesti melkoisen usein. Kiitänkin omaa isää ja äitiä huolehtimisesta, että yhteys myös kauempana asuneisiin isovanhempiini pysyi mahdollisimman tiiviinä. Lähes kaikki kesät vietimme mökillä Etelä-Suomessa ja olimme veljeni kanssa myös kokeneita lentäjiä. Isä ja äiti laittoivat pienet pellavapäät lentokoneen penkkiin, pehmolelut syliin ja vyöt kiinni. Määränpäässä Helsingissä vastassa olikin mummu ja pappa. Kätevää ja ehkä myös hieman rohkeaa, mutta tässä sitä edelleen ollaan.
Tänään heitimme reissun isäni, äitini ja F:n kanssa Heinolaan. Matkakohde valikoitui erään pikkuhepun fanittamien laulajien kotipaikkakunnan mukaan ja mikäpä siinä. Tuossahan se on Heinola ihan Lahden vieressä. Enpä ole itsekään vuosiin käynyt. Heinolassa Jyrää-tapahtumassa joskus kymmenen vuotta sitten viimeksi. Legendaarinen lintutarha papukaijoineen ja viihtyisä Harjupaviljongin vohvelikahvila, siinäpä hyvät puitteet mukavalle kesäretkelle. Vohvelikahvila tarjosi todella maukkaat jälkiruoat niin konkreettisella kuin henkiselläkin tasolla.
Isovanhemmat rules ja Heinola kymmenen!
-Esko-
// Lainaus: Helsingin Sanomat //
6 Comments
Kyllä isovanhemmat ovat monelle todella suuri rikkaus!
Oi, Heinolassa on jotain todella sympaattista! Muistui jotain mieleen, kun luin kirjoitustasi. Pikkutyttönä pääsin Heinolan lintutarhaan, olikohan se edes vielä avoinna yleisölle, en muista.. ja elämäni ensimmäisen kerran elokuviin, elokuva oli Dumbo ja katsellessa sitä söin kovia sinisiä karkkeja 🙂
Mukavia kesäpäiviä!
Oi, niin oli. Dumbo, se on muuten hyvä leffa.
Kiitos samoin Heli sinulle!!…:)
Mikset sä lähde reissuun?
Moikka Katariina!
No, niinpä. Taisin olla hieman myöhäisherännäinen ja nukuin niiden parhaiden varausaikojen yli. Nyt taitaa olla jo liian myöhäistä. Mukavia kesäpäiviä!!…
Hoitaako teillä isä huvittelun ja äiti normiarjen?
Heippa Ali!
Isä varmasti huvittelee ajoittain. Esimerkiksi tulevana viikonloppuna Ruisrock. Siellä varmasti hieman huvittelen!! Oikein mukavia ja huvitteluntäyteisiä kesäpäiviä sinullekin Ali!!…:)