Tuossa viikonloppuna seurailin useaan otteeseen sivusta, kun kahdeksanvuotias tyttäreni teki videoita, editoi kuvia aivan kuin vanha tekijä. Teimme yhdessä hieman code.orgia, jolla on hyvä tutustua koodauksen alkeisiin ja siinäkin ympäristössä tämä pikkuheppu omaksui asiat todella nopeasti. Tekniikka se on tosiaankin tullut ryminällä tänne ihmisten ja jälkikasvumme arkeen. Itse sitä välillä tuntuu, että olen minä melkoinen ATK:n dinosaurus. Paperikalenteri edelleen käytössä ja…
…en minä osaa/halua luoda itselleni mitenkään harmonista Instagram-feediä. Vai haluanko minä, että siellä on tarjolla pelkästään täydellisiä otoksia tästä ei aina niin täydellisestä elämästä? Haluan, että siellä säilyy jonkinmoinen aitous ja elämänmakuisuus.
…algoritmi, en minä semmoistenkaan hyödyntämisestä ihan kauheasti mitään ymmärrä, vaikka varmasti syytä olisi hieman tarkemmin tutustua. Suuret toimijat niitä tietääkseni melkoisen tarkasti määrittelevät. Ainakin uusimmassa Räyhä Ralf- elokuvassa tämä algoritmi oli hyvin arvostettu tekijä. Alkometrin toimintaperiaatteen ymmärrän paljon paremmin. Sen noustessa liian korkealle ei ole paljoa tykkäyksiä tai relevanttia, kohdistettua sisältöä liiemmin tarjolla.
…sosiaalisen median ostetut seuraajat. Tähän ilmiöön olen tutustunut vasta ihan hiljattain. Siis ihmiset ostavat itselleen seuraajia. Ja, miksi? Saadakseen enemmän hyväksyntää joissain piireissä vai saadakseen näyttämään tilinsä paremmilta kaupallisia yhteistöitä tarjoavien yritysten silmissä? Luin Ylen artikkelin ja siinä puhuttiin Bangladeshissa sijaitsevasta tykkäystehtaasta. Ihmiset maksavat siis seuraajista, klikeistä ja tykkäyksistä. Eikö tuo ole hieman semmoista somemaailman dopingia?
Minä ainakin sometan ilman virtuaalista hemohesia ja näin aion aina toimia. Ainakaan oma itsetuntoni ei korreloi millään tavalla Instagram-seuraajieni tai tykkäyksien määrän kanssa.
Oletettavasti myöskään noin euron päiväpalkalla tykkäystehtaassa työskentelevä ihminen ei välttämättä ole ihan hirveän potentiaalista kohderyhmää esimerkiksi kotimaiselle luonnonkosmetiikalle tai einesruoille. Näin niinkuin mahdollisia yhteistöitä tarjoavan yrityksen näkökulmasta.
…se Netflix and chill. Tämähän nyt ei suoranaisesti liity sosiaalisen mediaan. Ja vielä vähän aikaa sitten en tiennyt mihin se tarkalleen edes liittyy. No, elokuviin ainakin. Nopea googlaus kertoi aika nopeasti. Ja, kyllä nyt olen tässäkin asiassa paljon viisaampi.
Kehitys kehittyy ja myös tämmöisen ATK:n dinosauruksen tulee kehittyä sen mukana. Kaikennäköistä, kaikennäköistä.
-Esko-
Dinosauruksia täälläkin ollaan ja ylpeitä siitä! Nuorempi serkkuni opastaa minua aina uusimpien villitysten pariin, mutta pysyn kuitenkin erossa niistä. Somestakin pysyn kaukana.
Selvisikö puuttuvan shottipalkinnon tapaus? Jos palkinto on minulle lähetetty, niin paketin seurantatiedoista voisi katsoa, mihin se on mennyt. Surkuhupaisaa, että kun kerrankin voitin jotain, niin en sitten kuitenkaan voittoani saa. Tämän jälkeen annan asian olla ja tyydyn kohtalooni, palkinnon ei sitten varmaan olisi alunperinkään kuulunut minulle langeta. Jatkossa pysyn arvonnoista erossa.
Moikka Soile!
Hyvä ylpeä dinosaurus!
Tästä keissistä olen äärimmäisen pahoillani. Unohdin kysyä sitä, minun moka! Laitan nyt samantien viestin. Hyvä, että muistutit. Jos et palkintoa saa, toimitan sen sinulle vaikka henkilökohtaisesti, todellakin. Etkä pysy erossa. Osallistu ihmeessä jatkossakin. Anteeksi vielä kerran!
Just katselin instassa näitä oi, niin harmonisia tilejä. Tuntuu että instatilin sallittu värimaailma on todellakin tarkkaan suunniteltu. Poikkeamia ei ole 😀 Toisaalta ihailen niitä, toisaalta ne on vähän tylsiä, ja tulee väkisinkin vähän epäaito tunnelma.
Oma tili on täynnä sellaista suunnittelematonta flowta, milloin mitäkin. Ja kun niitä selailee taaksepäin, ai että tulee hyvä mieli. Lähes jokaiseen kuvaan sisältyy jokin hassu/mukava/jännittävä/koskettava juttu 🙂
Heippa Ellis ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta.
Kaikkihan näitä toki tyylillään tekevät, eikä siinä mitään. Inspiraatiota voi saada asiasta kuin asiasta. Joo, Insta on huippu päiväkirja omasta elämästä. 🔥
Itsekin oon viime aikoina tutustunut paljon aiheeseen! Rakkaudesta ja mielenkiinnosta mediaa ja sen salaisuuksia kohtaan. Ostetut tykkäyksethän tapahtuu niin, että yleensä juurikin siellä Intian seudulla on toimisto tai yritys ja siellä henkilöitä, jotka tekee yhteensä satoja feikkiprofiileja someen. Kun ostaja haluaa tykkäyksiä, hän saa niitä minkä tahansa määrän näiltä profiileilta, todella halvalla, jo seuraavaksi päiväksi. Mutta niitä tuskin Esko harva tavallinen tallaaja ostaa! Niitä haluaa yritykset ja some-persoonat, joille näkyvyys tuottaa rahaa, koska ihmiset kiinnostuvat siitä mistä muutkin. Joskus temppu toimii ja algoritmi läväyttää yrityksen kaikkien etusivulle hetkeksi, mutta kuten mainitsit, feikki ei tee ostosta lopulta. Algoritmi huomaa tämän ja määrittelee yrityksen epäkiinnostavaksi, koska niin pieni prosentti sen seuraajista kommentoi tai tekee yhtään mitään. Eli lopulta siitä voi helposti olla enemmän haittaa, kuin hyötyä yritykselle. YouTubessa algoritmi esim. suosii yli 10min pituisia videoita ja suurempia kanavia yli pienten, vaikka niiden videolla olisi sama katselumäärä. YouTuben kuningas PewDiePie on tehnyt videoita Tuben algoritmeistä. Tubettajat osaa käyttää niitä todella hyvin hyödykseen! Ja huippusuosittu Shane Dawson teki vidin juuri tästä ostettu seuraaja -aiheesta. Hän testasi ostaa niitä tuhansia ja se oli älyttömän helppoa! En halua spoilata, mutta katsokaa ihmeessä hänen videonsa jos aihe kiinnostaa 🙂 Se on tosi hyvä! (Ei kaupallista yhteistyötä Dawsonin kanssa.) Näin meitä vaan vedätetään täällä ATK:n maailmassa kuin pässiä narussa 😀
Moikka Tanya!
Kiitos kattavasta tietopaketista ja videovinkeistä. Mahtavaa viikkoa! 🔥