Kun aika on, niin Mörkö lyö sisään!!

Aivan väärin kasattu ja kokematon Leijonaryhmä kisoissa. Ei tule mitään. Ja kuinkas onkaan käynyt? Kolmesta pelistä kaksi upeaa voittoa aivan niitä kärkimaita vastaan. Ja sitten voidaankin hurrata ja elää yhdessä tämän juuri oikein ja fiksusti rakennetun jengin mukana. On myös hienoa huomata, että lähes joka kevät nousee Suomen urheilukartalle aivan uusia sankareita. Oli Mikael Granlundin ilmaveivi ja nyt veivaa vasta 18-vuotias superheppu Kaapo Kakko. Nimi on varmasti jo nyt kaikkien tiedossa.

Näin kirjoittelin toukokuun 14. päivä. Nyt parisen viikkoa myöhemmin tuossa taustalla pyörii suora lähetys Helsingin Kaisaniemen puiston Leijonien kansanjuhlasta, jossa mestarijoukkue juhlii omiensa parissa. Ja taas nousi Suomen urheilukartalle aivan uusia sankareita. Kukaan ei ennen kisoja olisi voinut arvata, että juuri tällä hetkellä kaikki tietävät kuka on Mörkö. Vaatimaton jättiläinen suoraan nelosketjusta ja Suomen Lempäälästä.

Tuo mestarijoukkue ei ollut paperilla se vahvin, todellakaan. Valmentaja Jalonen sai jokaisen jätkän uskomaan itseensä ja pelaamaan rohkeasti. Ylittämään itsensä. Monessa haastattelussa on todettu, että ketään yksilöitä ei nostella tapetille. Kaikki tehdään kaverin eteen, joukkueen puolesta. Näemmä tuottaa hyvä joukkuehenki melkoisia tuloksia. On myös hienoa, että tämä mestaruus henkilöityy Marko Anttilaan. Ei ehkäpä taitavimpaan tähtipelaajaan, jonka ne ei kaikista painavimmat laukaukset yllättivät suurmaiden maalivahdit. 

Leijonat liimaa kansaa aivan uskomattoman hienolla tavalla. En ihan nopeasti keksi mitään muuta instituutiota, joka saisi aikaan samanlaisen hurmoksen. Toisen Mörön Euroviisuvoitto on ehkäpä päässyt lähimmäs. Aikamoinen piristysruiske kansamme yhteiselle itsetunnolle. Vauva, vaari tai mummo ei voi välttyä jääkiekon maailmanmestaruudelta, eikä tarvitsekaan. Tämmöiset asiat saavat ihmisille hymyä huulille ja luvan heittää vapaalle. Unohtuu ainakin hetkeksi ne synkistelyt, toisten vikojen etsimiset ja kaivamiset puoliväkisin. Kumiveneajelu Havis Amandalla olkoon sallittua.

Kun aika on, oli tuon mestarijoukkueen kantava teema. Nyt oli juuri oikea aika ottaa pokaali Suomeen. Kun someaika on, niin nousee tuo mestaruus ja sen näkyvyys vielä ihan uusiin sfääreihin. Mörkö löi sisään ja sillä selvä.

Hyvä Suomi!

-Esko-

// Kuvat Venäjä vs. Suomi välierän kisastudiosta. //

Uudet kuviot

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen Blogimedia ja Hyvinkään kaupunki

Hyvinkäällä Metsäkaltevan kaupunginosassa uudehkon kerrostalokaksion sängyllä istuu mies ja katselee ympärilleen. Aikaisemmin kirjoittelin muutostani ja nyt minä tosiaan asun tässä asunnossa seuraavan kuukauden. Useassa eri kaupungissa olen elämäni aikana asustellut. Aina on ympärillä ollut joku yhteisö, jonka kautta voi lähteä rakentamaan elämää uusissa ympyröissä. Nyt ei ole koripallojoukkueen tai opiskelukavereiden tukea. Hyvinkää on kaupunki, jossa ei asu oikeastaan yhtään tuttua ihmistä. Noh, voiko siis toisaalta olla herkullisempaa asetelmaa lähteä tutustumaan itselleni melkoisen vieraaseen paikkaan?

Ensimmäinen aamu ja avaan silmäni ajatuksella, että missä oikein olen? Jääkaapille on niiden tuttujen kymmenen askeleen sijaan noin kaksitoista. Ikkunoista avautuu sen tutun omenapuun sijaan metsää ja vastakkainen kerrostalo. Työmatka kestääkin sen totutun kymmenen minuutin sijaan noin kolmekymmentä minuuttia. Ja tämä on ollut ensimmäisen viikon aikana se eniten yllättänyt asia. Tämä on oikeasti lähellä. Metsäkaltevan kaupunginosa sijaitsee sopivasti moottoritien läheisyydessä ja työpaikkani Länsi-Vantaalla. Oikea ajoitus ja ruuhkien välttely takaa ihan miellyttävän työmatkan. Optimointia, optimointia.

Jo vajaassa viikossa olen päässyt kokemaan asioita, joita en ole vielä koskaan elämässäni kokenut. Olin katsomassa Tahkon Superpesis-ottelua ja Hyvinkään Villatehtaalla järjestettyä stand up-esitystä. Pesäpallopelissä oli hieno tunnelma ja pääsinpä vielä itsekin mailan varteen. Puoliajalla järjestetyssä tutkaanlyöntikisassa oli osumat kohdillansa. 113 km/h ja voitto kotiin. Harvemmin sitä pääsee lyöntiä hiomaan legendaariselle Pihkalan pesisstadionille. Harvemmin sitä myöskään pääsee ottamaan kuvaa kaupunginjohtajan kainalossa, leppoisa ukkeli.

Hyvinkäällä olen tavannut paljon uusia ihmisiä ja kaikkien kanssa on ollut oikein mukavia juttutuokioita. Noh, stand upin keskusteluista en voi ihan samaa sanoa. Elämäni ensimmäinen kerta ja eturivi. Tietysti minä jouduin oikein kunnon “grilliin”. Jokainen paikalla ollut nyt ainakin tietää kuka olen ja vieläpä kaupanpäälle ikäni, siviilisäätyni ym. Tämä koomikko taisi tosin olla Helsingistä. Hienoisen kuumottava kokemus, mutta huumorilla tästäkin selvittiin.

Lauantaina olimme toisen Hyvinkäälle muuttaneen bloggarin Natan kanssa MTV:n liveuutisten vieraana. Hän kysyi viimeisenä kysymyksenään, että mitä näiltä viimeiseltä kolmelta viikolta odotan? Odotan semmoista ihan arkista elelyä. Lenkkeilyä uusissa maisemissa ja tutustumista Hyvinkään erinäisiin aktiviteetteihin. Yksin ja tyttäreni kanssa. On kaupunkitapahtuma Yhden päivän juttua, Hotelli Sveitsiä, Kytäjä yöpymistä ja ennenkaikkea leppoisia keskusteluja uusien ihmisten kanssa, joten tulkaahan vetäisemään hihasta jos tähän partasuuhun jossain törmäätte.

Niin ja tietysti odotan myös Slipknotin keikkaa. Sattuipa niin sopivasti, että Rockfest järjestetään kesäkuun alussa. Menkäähän Instagramiin (@eskokoo) osallistumaan arvontaan. Teillä on mahdollisuus voittaa avecillinen lippu valitsemallenne päivälle festareille. Rockfesteillä esiintyy esimerkiksi semmoinen pikkubändi, KISS nimeltään.

Instagramini puolelta on hyvä seurailla seikkailuitani Hyvinkäällä. Luvassa vaikka ja mitä, esimerkiksi tämän lähinnä kierrätyskeskuksen kamppeilla sisustetun asuntoni esittelyä.

Tänään lätkän MM-finaali. Toivottavasti käy hyvin Suomelle, hyvinkäy!!

-Esko-