Perjantain vanhat: I love Joensuu

Ja tänään kutsuu Joensuu, tuo vanha kotikaupunkini. Perjantain vanhaksi siis muistelua tuosta itäisestä kaupungista. Ja tänään en lenkkiä juokse ihaillen maisemia, koska Ilosaarirock on nykyään kolmepäiväinen. Juoksennellaan lähinnä siellä Laululavan alueella.

//// Joensuu, tuo samankorkuisten kerrostalojen ruutukaavakaupunki. Kaupunki, jossa kirkot tuijottavat toisiaan pienten mäkien päällä. Tämä kirkkojen välinen alue kätkee sisälleen niin paljon muistoja. Joensuu on minulle kuin se kolmas kotikaupunki. Huomenna sinne taas pääsen. Muu erikoispartio saapuu vasta lauantaina, mutta minulla on vielä tätä “omaa” lomaa jäljellä, joten ajattelin ottaa varaslähdön ja nostalgisoida.

 Ilosaarirock-lämmittelynä juoksen pitkän lenkin ja käyn katsomassa kaikki lapsuuden paikkani. Niskakadun kerrostalon, jossa oli punaiset ja vihreät sälekaihtimet. Kanervalan koulun. Vanhan legendaarisen Urheilutalon. Mummolani Niinivaaralla ja oi niin monta muutakin kohdetta. Taitaa lenkki venähtää puolimaratonin mittaiseksi.

Listaanpas tähän alle hieman ikimuistoisimpia Joensuun muistojani:

” Ei vitsi, mistä sä sait noi? Kaverini oli saanut jostain käsiinsä eroottisia aikuistenlehtiä. Pikkupojat lukivat niitä kerrostalon syvennyksessä ymmärtämättä mistään mitään. Äitini saapui kauppareissulta ja huomasi nappulansa Ratto-lehti käsissään. Pojat säikähtivät ja lähtivät karkuun. Lehdet kyllä jätettiin siihen. Eli kiinni jäätiin ja sitten valistettiin. Taisi olla muuten ensimmäinen ja ainut vanhempieni antama seksivalistus. “

” Roskiksessa on Bruce Springsteenia. Tämän lauseen muistan aina, koska isoveljeni kiusasi tällä nuorempaansa. Siis minulla oli paha ärrävika pienenä ja hänestä oli hirveän huvittavaa, kun tuon sanoin. Päräyttelin ärriä ilmaan ja muita nauratti. Voi, minua pientä Vaahteramäen Eemelin näköistä pientä pellavapääraukkaa.”

” Olin pihojemme nuorin lapsi ja vähän ujokin. Olin aina leikeissä mukana, mutta esimerkiksi Kirkonrotassa minun ei tarvinnut jäädä koskaan. Pääsin aina helpolla. Näin kasvatustiedettä lukeneena, tämä oli virhe. On saattanut jättää jälkensä minuun tämä helpolla pääseminen. Olisivat vaan isommat pojat laittaneet sinne Kirkonrotaksi vaikka itku silmässä! “

Sitten tulikin vuosien tauko, kun muutimme Lahteen. Palasin vuonna 2001 Joensuuhun pelaamaan ja opiskelemaan Itä-Suomen liikuntaopistoon erityisryhmien liikunnanohjaajaksi.

” ISLO:n ensimmäinen ratsastustunti. Kyllä, ratsastus. Olin kyllä pikkupoikana syöttänyt hevosia, mutta selässä en ollut käynyt. Siinä sitten ratsaille ja huh. Muiden hepat menivät upeaa ympyrää, mutta minun hevonen ei. En tiedä mitä tein väärin. Minun hevonen ryntäsi maneesin laidalle ja alkoi syödä laitamainoksia. Siinä se heppa pureskeli Joensuun Osuuspankin mainosta, muiden hallitessa hevosiaan lähes Kyra Kyrklundin tasoisella otteella. Tämän jälkeen minulle on tullut hevosallergia. Keksitty tai ei, ihan sama.”

” Joensuun urheilutalo ja ratkaiseva miesten korisliigan pronssiottelu KTP:ta vastaan. Halli oli loppuunmyyty ja aivan turvoksissa. Voitimme ottelun ja se hetki, kun sinun kaulaan laitetaan pronssinen mitali tuommoisen yleisön edessä. Sen kauden Joensuun Kataja. Paras jengi missä olen koskaan ollut mukana ja useat tyypit ovat vieläkin hyviä ystäviäni. Itsehän en päässyt pelaamaan juuri lainkaan, mutta eikö se mene niin, että ketkä pelaa vähiten juhlii eniten. Näin se ainakin meillä meni. Jetsetissä taisi mennä viikko ja Uskudarin kebab-pizzoja tilailtiin sinne kymmeniä, huh! “

” Kaikki Ilosaarirockit. Ne ovat aina yhtä mahtavia. Ekan kerran olin vuonna 1997. Lippu maksoi 130 markkaa..”

Huomenna taas Joensuu ja Ilosaarirock. Ne sadat tutut. Pelikaverit, lapsuuskaverit, koulukaverit, uudet mahdolliset kaverit. Ah, lentopusun ja voisilmän paikka!

Jos olette rokkailemassa, niin tulkaa nykäisemään parrasta!!

-Esko- ////

Jos ei tällä deitti-ilmoituksella sinkut innostu, niin ei sitten millään

Joo, tämä 2019 on semmoinen rakkauden kesä. Joo, tämä 2018 on semmoinen rakkauden kesä, että. Joo, tämä 2017 on semmoinen rakkauden kesä, että. Esko, hashtagia rakkauden kesä ei kannata enää käyttää. Lopputulema on aina se sama. Syksyiset tuoksukynttilät saa itse raapaista palamaan ja sen eteerisen hierontaöljyn voi laittaa sinne samaan tuttuun paikkaan, jonne sen vuonna 2017 uudenkarheana laitoin. 

Jos siellä kesäisillä festivaaleilla joku kaunokainen vaan eteeni kävelisi. Se viehkeä kukkaseppele päässään vienon hymyn minulle heittäisi. Silmääkin iskisi. Takaisin en viitsi silmää iskeä, koska hienomotoriikkani ei ole siihen koskaan pystynyt. Aina menee molemmat kiinni.

Ja käveleehän siellä kesäisillä niityillä niitä kaunokaisia vaikka ja kuinka. Vielä, kun jaksaisi edes joskus itsekin pysähtyä juttelemaan ja oikein viinitkin tarjoaisi, mutta jotenkin se jätkien kanssa koheltaminen vaan vetää niin puoleensa. Jos sitä tulevan viikonlopun Ilosaarirockissa kokeilisikin mennä ihan rohkeasti juttelemaan. Oikein kohteliaasti jollekin naispuoleiselle henkilölle.

Ei niitä paljon puhuttuja yllättäviä kohtaamisia oikein pääse syntymään, jos ei niille anna edes yhden promillen mahdollisuutta. Ja jos niitä promilleja onkin sitten liikaa, niin taas on todennäköisyys huomattavasti pienempi. On tämä semmoista suhteiden sudokua, että on otettava kunnon keinot käyttöön ja palattava ihan tuonne 1900-luvun alkupuolelle.

Löysin jostain netin syövereistä Ylen jutun, jossa voit rakentaa itsellesi deitti-ilmoituksen vanhan ja hyvän ajan tyyliin. Ei ollut silloin Tindereitä tai Bumbleja. Puhumattakaan mistään Netflix and Chilleistä. Savupirtissä chillattiin ja öljylampun sammumista toiveikkaana odotettiin. Olen jo tänne kirjoitellut treffi-ilmoituksia Napakympin tyyliin, onpas sitä sinkkujen Oikotietäkin kokeiltu. Tässä vaiheessa on lienee hyvä painottaa asiaa, että nämä tehdään aivan tosissaan. Näissä ei ole pilkettä silmäkulmassa, ei.

Eli kokeillaanpas tätä Ylen jutun tarjoamaa ehkäpä jopa runollisen kaunista deitti-ilmoitusta:

Huomatkaa!

Puhdastunteinen ja vapaamielinen palmuheila toivoo tositarkoituksen huveja valistuneiden ja iloluontoisten neitien kanssa. Ikäloput ja eläväin lesket älkööt vaivautuko!
–Sukkela

No, ehkäpä jatkan uskomista niihin yllättäviin kohtaamisiin.

Kivaa iltaa!!

-Palmuheila Sukkela-

// Kuvat: Olli Laine //