Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

festarit

, , , ,

Tämä se on hieman erityyppinen festivaali

19.8.2019

Kutsun sain sukurasitt…hyötynä

Johan sitä kerkesin kirjoittaa, kuinka tämän vuoden Flow-festivaaleilla pääsi iskemään pienoinen festariähky. Vaan eipä se ole vielä suinkaan festivaalikesä loppunut, koska tulevana lauantaina järjestetään Hämeenlinnassa, Katajistonrannassa Mielensäpahoittajan festivaali. Tämä festari poikkeaa kyllä täysin omista kokemuksistani ja uskoisin, että tällä Slow-festivaalilla ei ähkyä pääse tulemaan. Siitä pitää huolen esimerkiksi tarkasti synkronoitu koko festivaalin yhteinen kahvitauko. Aina on hyvä juoda sumpit kaiken kiireen ja hektisyyden keskellä, jopa tämmöisessä kansanjuhlassa.

Tämän kansanjuhlan rakenne on tosiaan hieman erityyppinen, mihin olen vuosien varrella tottunut. Luvassa on kirkkovenesoutua, mato-onkikisaa, lavatansseja, pappamopoajelua ja tietysti elävää musiikkia. Lavalle ei kipua jo tänä kesänä kerran nähty Slipknot valtavine liekkeineen ja efekteineen. Näiden esiintyjien toimintaan ei ole tarvinnut Amerikan presidentin puuttua. Nämä esiintyjät ovat meidän suomalaisten syvien rivien tulkitsijoita. On Mikko Alataloa, Lea Lavenia, Matti Johannes Koivua ja Marion Rungia. Hyvin mielenkiintoinen kattaus, etten sanoisi.

Tämän kansanjuhlan ruokakattaus ei pidä sisällään mitä ihmeellisimpiä tuulahduksia nykykeittiöden uumenista. Luettuani ruokalistan tuli väkisinkin hymy huulille. Ja sehän koostuu seuraavista herkuista:

  • ruskeakastike ja muusi (kastike sisältää knöllejä) Knöllit ovat muuten tuon kastikkeen timantteja.
  • uunimakkara juustokuorrutteella
  • nakit ja muusi
  • voileivät
  • löytyy myös kasvisvaihtoehto

Ruokakojulla tulee kyllä todella vaikea valinta. Kaikkea, kun tekisi mieli ottaa. 

Tähän kansanjuhlaan lähden myös hieman erityyppisellä kokoonpanolla. Mukaan lähtee tyttäreni, isi, äiti ja taitaapa siellä olla puoli sukua paikalla. Kyröjen kokoontumisajot festareilla. En olisi tätä jengiä ehkä Ruisrockiin tai Ilosaareen pystynyt kuvittelemaan, tai miksipä ei? Vaatetustakaan ei tarvitsisi sen koommin pohdiskella. Flanellipaidalla ja karvahatulla pärjäisi vallan hyvin. Kyllä ne eivät kuitenkaan lämpimään loppukesän lauantaihin sovellu. Vaihdetaan karvahattu lippalakkiin ja niillä mennään.

Kyllä minä niin olen iloinen, että Suomen suvi on saanut tämmöisen täysin erityyppisen kesäfestivaalin. Tästä tulee jotenkin mieleeni Jukolan viestin ja erinäisten rokkifestivaalien integraatio. Toivottavasti keli suosii ja kansa löytää paikalle. Itse menen katsomaan ainakin Mallusjoen Miesvoimistelijoiden huikean shown, Matti Johannes Koivun Irwin-tulkintoja ja mikäli festariseura jaksaa, niin olisipa Mikko Alataloakin kiva hetkisen kuunnella.

Lisää tietoa Mielensäpahoittajan festivaalista löytyy täältä! Serkkupoika loi hienon, koko kansan tuttuihin tuntoihin iskevän hahmon, jonka ympärille voi rakentaa jo kokonaisen festivaalin, jes!

Tulkaahan menoon mukaan ja aikamatkalle muistojen Suomeen!!

-Esko-

// Kuvat: Mielensäpahoittajan festivaalin Facebook //

Comments (8)
, , , , , ,

PV=perjantain vanhat: Ruisrock ja rakkaus

1.7.2016

IMG_20150705_161445

IMG_20150705_160626

IMG_20150705_154143

IMG_20150705_153155

IMG_20150705_002451

IMG_20150704_185700

IMG_20150704_164441

IMG_20150704_143625

IMG_20150704_151001

IMG_20150704_143320

IMG_20150704_143126

Tämä oli pakko nostaa. Viikko ja Ruisrock, ah. Niin kivaa ja odotettua.

//// Juuri kotiuduin vuoden 2015 Ruisrockista. Leveä hymy huulilla ja monta upeaa kokemusta jäi taas takataskuun. Tämä vuosi 2015 on siitäkin erikoinen, koska tänä vuonna tuli KAKSIKYMMENTÄ vuotta täyteen elämäni ensimmäisistä festareista. Ensimmäiset rokkijuhlani olivat legendaariset Messilän juhannuskekkerit vuonna 1995. Monta rokkia on koettu ja tunne on edelleen yhtä vahva: rakastan rock-festivaaleja.

Festivaalien viettotavat ovat muuttuneet melkoisesti tässä vuosien kuluessa. Nuorena saavuttiin festaripaikkakunnalle päivää etuajassa. Laitettiin teltta pystyyn, hauska hattu päähän ja lähdettiin hakemaan uusia elämänkokemuksia. Missattiin bändit, syötiin hiekassa pyörineet grillimakkarat, mutta sillioinkin mentiin kotiin leveä hymy huulilla.

Nykyään festivaalimatka on kokonaisvaltainen kokemus. Yöpyminen tapahtuu hotellin puhtaissa valkeissa lakanoissa ja aamulla jalkaan laitetaan puhtaat bokserit, eikä vain käännetä niitä samoja vanhoja toisinpäin. Festivaalialueella voit hyvän musiikin lisäksi tutustua paikalliseen designiin, seurata teatteriesityksiä, syödä todella laadukasta ruokaa ja valita ruokapaikkasi useasta kymmenestä eri vaihtoehdosta.

Tämän vuoden Ruisrockista en löydä yhtäkään valittamisen aihetta. Naispuolinen saattaisi tähän kirjoittaa pitkät vessajonot, mutta meillä miehillä sekin hoitui täysin mutkattomasti. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta koko ajan, ihmiset hymyilivät ja järjestelyt toimivat upeasti. Tämänvuotinen Ruisrock oli nimenomaan kokonaisvaltainen kokemus. Bändien lisäksi seurasin jalkapalloakrobatiaa, sarjakuvapiirtäjiä, hiekkalinnan rakentajia, klovneja sekä söin ruokia kolmesta eri ruokakulttuurista.

Sunnuntaina kuuntelin Samuli Edelmanin konserttia eläkeläisseurueen vieressä. Ruisrockin ele vanhuksia kohtaan on todella upea. Yli 70-vuotiaat pääsevät festareille ilmaiseksi vesibussikuljetuksella. Michael Monroen keikalla eturivissä rokkasivat pitsihattuihin pukeutuneet mummelit ja lähes läpeensä tatuoidut nuoret rokkiheput. Tämä näky oli hieno. Rokkifestarit kuuluvat kaikille. Kolmenkymmenen vuoden päästä minäkin rokkaan Ruissalossa, se on varma.

Mieleenpainuvin keikka ja etenkin välispiikki tulee hieman erikoisesta osoitteesta. Tämän keikan tarjosi näet Antti Tuisku. Hänen keikallaan teltta oli täpötäysi, kaikki jorailivat aivan fiiliksissä ja Antti Tuiskun spiikki kuului suunnilleen seuraavasti: ” Onko täällä yhtään miehiä yleisössä?” Tuhansia käsiä nousi pystyyn. Tähän Tuisku totesi: ” Miehet, te olette kaikki väärässä. Tässä teltassa on ainoastaan yksi mies ja se on Antti Tapani Tuisku!!” Mahtavaa.

Kiitos kaikille osallisille. Erittäin suuri kiitos myös kaikille teille, jotka tulitte juttelemaan kanssani. Se oli todella mukavaa ja lämmitti mieltä. Kiitos Turku ja kiitos Ruisrock 2015. Ensi vuonna nähdään taas. ////

Onko moni lähdössä viikon päästä rokkamaan Ruissaloon? Tulkaahan nykäisemään parrasta ja heittämään tarinaa.

Rok!

-Esko-

Comments (8)