Arkeen ja juhlaan sieltä tutusta ja turvallisesta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen Blogimedia ja Kauppakeskus Kaari

Kurvaan niin tuttuun kattoparkkiin siihen samaiseen parkkiruutuun. Tämä traditio toistuu ihan jokaikinen kerta. Jos vakiopaikkani on varattu päästän suustani muutaman ärräpään, vaikka ympärillä olisi kuinka paljon vapaata tilaa. Ruuvaan parkkikiekon kohdillensa ja lähden kiertelemään Länsi-Helsinkiläisenä heppuna niin tuttuun kauppakeskukseen. Kannelmäessä sijaitseva Kauppakeskus Kaari on näytellyt ihan merkittävää roolia elämässäni uudelleenhelsinkiläistymiseni jälkeen. Paljon on muuttunut, mutta Kaari se on ja pysyy. Minulle se perinteinen lähikauppa(keskus).

Aluksi oli vain Prisma, jossa usein perheenä vierailimme. Yhtäkkiä ja yllättäen Prisma olikin laajentunut ihan oikeaksi ja todella toimivaksi kauppakeskukseksi. Siellä sijaitsi myös oma lähipostimme, josta on aikoinaan monet joulukortit ja paketit lähetetty. Ja onpa Kaaresta useamman kerran haettu myös ne viimetinkaan jätetyt joululahjatkin. Paljon liittyy muistoja Kaaren leikkipaikalle, ravintoloihin ja erinäisiin kauppoihin. Pikkumimmini tunteekin Kaaren jo itse nimeämällään lempinimellä Karkku. 

Jos siellä aikoinaan vierailimme usein perheemme kanssa, niin vielä useammin siellä on vierailtu miniperheemme kanssa. Kaari ja sen lähes jokainen nurkkaus on minulle ja tyttärelleni enemmän kuin tuttuja. Astuessamme liukuovista sisälle tulee hyvä fiilis. Tietää tarkalleen mistä löytyy ne tavarat, joita on etsimässä.

Tässä istuskelen keittiönpöytäni ääressä ja naputtelen tätä juttua. Katselen ympärilleni ja paljon iskee silmiin Kaaresta hankittuja tuotteita. Tauluni on kehystetty kakkoskerroksessa sijaitsevassa Seven Artissa. Päässäni on alakerran Nissenistä hankitut silmälasit. Sohvalle on heitetty Sokoksen miestenosastolta poimittu Tigerin t-paita ja kylppärissä jo hieman pistävänhajuiset Stadiumista ostetut juoksulenkkarini, Adidaksen Solarboostit. 

Kaari on paikka, josta löytyy kaikkea niin arkeen kuin juhlaankin. Täyttääpä siellä vatsansakin monipuolisen ravintolatarjonnan mahdollistamana. Kovasti odottelen jo elokuussa avautuvaa uutta ravintolamaailmaa. Kävimme ystäväni Jeren kanssa vierailemassa Kaaressa ja tällä kertaa päädyimme toisessa kerroksessa sijaitsevaan Spaghetteriaan. Hyvä oli ruoka ja vatsa täynnä jaksoi napsia kuvia Kaaren käytävillä. Tai siis kohdallani olla niinsanotusti napsittavana. 

Kurvatessani pois siitä tutusta parkkiruudusta ja takakontti on täyttynyt usein hyvin erilaisilla variaatioilla. Välillä on tomaatteja ja uusi kauluspaita. Joskus slimentekoautomaatti ja unicorn-yöpuku. Tällä kertaa siellä oli hyaluronihapposeerumia, pestokastiketta ja varrettomia sukkia. 

Kaari, olet just hyvä!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Mikä on Helsingin paras kirppis?

On taas se aika vuodesta, jolloin syntyy ajatuksentasolla lukuisa määrä uusia ihmisiä. Aloitan säännöllisen kuntoilun, lopetan ylimalkaisen sokerin nauttimisen, suljen korkin, annan aikaa enemmän itselleni ja ja ja. Hyvinvointiin liittyvät meemit täyttävät sosiaalisen median kanavat ja kuntosalien parkkipaikoille kurvailee innokkaita kuntoilijoita. Itseasiassa tänään kävin itse kuntosalilla ja tilaa oli vaikka ja kuinka. Ehkäpä illan mittaan ovat juoksumatot täyttyneet. Täyttyneet ovat myös tämän pojan kaapit. Ne ovat täyttyneet ihan viimeistä piirtoa myöden.

Nyt vuonna 2019 on minunkin ihan yleisen siisteyden ja oman henkisen hyvinvointini vuoksi aika laittaa kaikki, korostan kaikki ylimääräiset vaatteeni ja kamppeeni kiertoon tai siis tarkemmin myyntiin. Sänkyni alla on kaksi suurta säilytyslaatikkoa, jotka ovat täynnä vaatteita. En ole sinne perälle edes katsonut lähes kahteen vuoteen, eli oletettavasti en kyseisiä tuotteita enää tarvitse. Ystäväni Ollin kanssa löimmekin kättä päälle, että nyt on kirppishommien paikka. Sitten löikin päässä tyhjää, että minkäköhän kirppiksen?

Harrastaako ihmiset enää pelkkää nettikirppistoimintaa? Tai myykö ihmiset kamppeitaan enää vain Instagramissa? Olen ollut vuosia sitten myymässä montakin kertaa erinäisillä kirppareilla:  Kattilahallilla, Jäähallilla, Kaapelitehtaalla. Olen juurikin nyt tippunut tästä kirppariskenestä aikasen totaalisesti ja siksipä tännekin tätä juttua kirjoittelen. Mikäpä olisi siis Helsingin paras kirppis? Siis semmoinen, johon voi mennä itse myymään. Alustavasti varailimme Jäähallia, mutta onko joitain muita tarjolla?

Myyntiin on tulossa siis reipas kattaus L ja XL-koon miesten vaatetusta. Liekö sitä suurinta kirppareiden myyntivaluuttaa? Noh, loput voi laittaa sitten kiertoon. Kotiini en enää mitään palauta. Se on varma. Olisiko tämän saman päätöksen voinut tehdä jo muuttaessani tähän ”uuteen” asuntooni?

Eli vielä kerran. Mikä olisi Helsingin paras kirppis? 

Seuraan, tähän loppuun lienee kuuluu sanoa.

-Esko-