Pukevan urheiluosastolta hankin ensimmäiset Air Jordanin koripallokengät, Helsingin Kaubamajasta ylioppilaspuvun ja Fredrikinkadun Spinefarmista löytyi lyömättömät valikoimat ruotsalaista skeittipunkkia. Helsinkiin oli aina mukava matkustaa. Usein menimme kavereiden kanssa bussilla. Aina pysähtyi siinä Mäntsälän hieman karuhkolla linja-autoasemalla. Ei silloin ehkä osannut käsittää, että jonain päivänä tuo kaikkia erikoisuuksia tarjonnut Helsinki olisi minun ihan oikea kotikaupunkini. Nyt se on.
En pidä itseäni yhtään “stadilaisena”. En käytä tuota sanaa puheessani koskaan. Helsinki on minulle Hesa. Spåra on raitiovaunu tai raitsikka. Hesa on minulle rakas kaupunki ja viihdyn täällä todella hyvin. Kaupunki kehittyy jatkuvasti ja jokaikisenä päivänä kaupungilla on itseäni miellyttävää vilinää. Olemme ottaneetkin ystäväni kanssa uutena asiana ohjelmistoon urbaanilenkkeilyn. Munkkiniemen merenrantalenkki on upea, mutta sen varmaankin kolmisensataa kertaa juosseena on mukava hakea hieman variaatioita. Pekka ja Pätkä juoksutrikoissaan saattaa aiheuttaa hilpeyttä, mutta sehän on vain hyvä, että hymyilyttää.
Juuri tällä hetkellä Helsingin keskusta on aivan älyttömän hieno. Kaupunki on valaistu todella näyttävästi. Ei ole niinsanotusti led-valoissa säästelty ja hyvä niin. Luovat aivan ainutlaatuista tunnelmaa pimeisiin toivottavasti pakastaviin talvi-iltoihin. Vanhemmilleni viime viikolla mainostin, että tehkäähän nyt sieltä Lahdesta päivämatka pääkaupunkiin ja tulkaa ihastelemaan valonloistetta.
He toteuttivat toiveeni ja äitini lyhyt ja ytimekäs kommentti oli: ” En ole koskaan nähnyt niin hienoa Helsingin keskustaa.” En ole minäkään. Isäni oli taas ylpeänä, kun oli törmännyt ihan elävään Rosa Meriläiseen. Niin, se on myös Helsingissä kivaa, kun voi törmätä niihin ihan oikeisiin julkisuuden henkilöihin. Ja sitten yrittää olla tuijottelematta heidän peräänsä. Joo, näin minulle kävi, kun Kaija Koon kanssa kahvia juotiin samaisessa kahvilassa.
Eilen kävimme itsenäisyyspäivän kunniaksi käppäilemässä keskustassa ja räpsin samalla muutamia kuvia. Toivottavasti niistä edes vähän välittyy asia, jota yritän tekstissäni toitottaa. Hesa on hieno!
Oletteko käyneet tunnelmoimassa ja onko teidän kotikaupungeissanne panostettu talviseen valaistukseen?
-Esko-
Edelleen pää hieman pyörällä eilisen illan karnevaaleista. Eilen olin todistamassa ainakin oman elämäni hienointa koripallo-ottelua. Tapahtui Pasilan ihme. Piskuinen ja loistavalla joukkuehengellä varustettu Suomi voitti miljoonamiehiä vilisevän koripallon ehdottoman huippumaan Ranskan jatkoajan jälkeen viimeisten sekuntien ratkaisulla. Se hurmos ja tunnelma oli jotain aivan käsittämätöntä. Katsojia oli paikanpäällä hieman yli kaksitoistatuhatta. Se on täysin ennenkuulumatonta suomalaisessa koripalloilussa. Itse olen kasvanut koripallon parissa ja kyllähän eilinen ilta oli jotain minkä tulee muistamaan vielä pitkään.