Ferritiinipitoisuudetko vinksallaan?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Babler ja Terveystalo

Onko sulla Esko ollut mitään neljänkympin kriisiä? No, ei kyllä ole ollut. Tuo nelosella alkava ikä ajoittain aina ihmetyttää, mutta eipä muuten ole ollut sen kummempia. Elämän peruspalaset ovat loksahdelleet hyvin kohdilleen tähän ikään mennessä. On ihana lapsi siunaantunut elämääni ilahduttamaan, on vakituinen työ ja oma asunto, jonne on aina mukava astua sisälle. Nyt voi vaan elellä leppoisasti ja nauttia päivistä, joita elämä eteen kuljettelee. Niin ja fyysinen kunto on juuri tällä hetkellä varmasti paremassa iskussa, kuin ikinä, vai onko?

Täytettyäni 40-vuotta oli ajatuksissa, että nyt pitäisi mennä niinsanottuun kokonaisvaltaiseen kehon skannaukseen. Yli vuosi on nyt eletty jälleen tuossa isi-muotoisessa konditionaalivaiheessa ja enpä ole saanut itseäni laboratoriotutkimuksiin asti kuljetettua. Etenkin rauta ja sen imeytyminen tähän juuri tällä hetkellä solakkaan vartalooni on ollut ongelma jo pidemmän aikaa. Muistan, kun Kajaanin OKL:ssä aloittaessani nuorehkon opettajakokelaan hemoglobiini mitattiin upean Kajaanin kampuksen alakerran terveydenhoitajan huoneessa. Se oli alhainen 131. Tämä tapahtui vuonna 2005. Pitäisi tarkistaa ehkäpä hieman säännöllisemmin. 

Ja taas oltiin siinä isi-muodossa. 11 vuotta tuon tapahtuman jälkeen vuonna 2016 tapahtui elämässä hyvin kuormittavia asioita ja ajoittaisen uupumuksen takia hakeuduin työterveyden kautta tarkistamaan kehoni sisäisiä arvoja. Ja jälleen muistan etenkin rauta-arvojeni olleen hieman vinksallaan. Kajaanin terveydenhoitaja ilmoitti vuonna 2015 tuloksen 131. Helsingin työterveydestä vuonna 2016 saapui tulos 130. Edelleen oltiin melkoisen alhaisissa lukemissa. Maltoferia, Obsidania ja erinäisiä valmisteita on tullut sen jälkeen syötyä.   

Opehuoneemme sinisillä sohvilla käydään kahvikupposen äärellä usein oikein hyviä ja hedelmällisiä keskusteluja. Siellä mainitsin asiasta, että nyt olisi jälleen korkea aika käydä mittaamassa hieman kehon sisäisiä arvoja. Juostujen kilometrien ja niihin kulutettujen aikojen mittaaminen onnistuu nykyään hyvinkin helposti, mutta juuri esimerkiksi rauta-arvojen mittaaminen on mukamas niin suuren työn takana. Ja eihän sinne laboratorioon mennä vasta, kun alkaa olemaan kropassa jo hieman suurempaa ongelmaa. Jos silloinkaan. Tämä ajattelumalli on periytynyt kyllä suoraan isältäni.

Ja kuin tilauksesta kilahti menneellä viikolla sähköpostiini tämä Terveystalon yhteistyö. Siinä mainittiin sana ferritiini. Ferritiini on asia, josta en ollut kuullutkaan ennen kirjoittamaani juttua aiheesta vuonna 2018. Silloinkin se löytyi googlailemalla mahdollisia väsymysoireitani. Nykyään aihe on jo huomattavasti tutumpi erinäisistä blogeista sekä iltapäivälehdistä. Kuten tekstin alussa kirjoittelin on fyysinen kuntoni tällä hetkellä melkoisen hyvä, mutta edelleen iltapäivisin olen todella väsynyt. Tiedä sitten johtuuko loman jälkeisestä unirytmien käännösongelmasta vai voisiko kysessä ihan oikeasti olla kehoni alhainen ferritiinipitoisuus?

Terveystalon tarjoama Voimat vähissä- tutkimuspaketti vastaa täydellisesti juuri tähän omaa mieltäni ajoittain askarruttaneeseen kysymykseen. Kajaanissa ja Helsingin työterveydessä tarkistettiin ainoastaan hemoglobiinit. Tämä Terveystalon tutkimuspaketti antoi todella kattavan kuvauksen rauta-arvoistani. Pelkkä ferritiinien mittauskaan ei ihan kokonaisvaltaista kuvaa kerro. Siihen sisältyi ferritiinin lisäksi verenkuva,
tulehdusarvo, B12- vitamiini ja folaatti.

En oikein sitä itse jaksa ymmärtää miksi minulle on niin vaikea saada raahattua itseni tuonne laboratorion penkkiin. Kiitos tämän yhteistyön sen sain aikaiseksi. Toimenpide kesti ehkä viitisen minuuttia ja sinne pääsi vieläpä ilman lähetettä. Aina ne tulosten saamiset hieman jännittävät, niin tälläkin kertaa.

Tulokset saapuivat todella nopeasti, koska olin ladannut puhelimeeni Terveystalon Oma Terveys- mobiilisovelluksen. Ja alkuhan ei lähtenyt ihan optimaalisesti liikkeelle. Heti neljä ensimmäistä nuolta osuivat punaiselle viivalle viitearvon ulkopuolelle. Ja tutuimpana se hemoglobiini. Tällä kertaa saapui tulos 130. Se mieltäni askarruttanut ferritiiniarvo oli aivan kirkkaasti vihreällä, onneksi.

Sen verran vieraita sanoja itselleni olivat leukosyytit, erytrosyytit, hematokriitti, että otin kätevästi applikaation kautta yhteyden lääkäriin ja kävimme chatissa tuloksia läpi. Rautakuurilla c-vitamiinilla höystettynä lähdetään korjailemaan. Loppuun heitin hieman mustaa huumoria ja kysäisin, jotta ei liene ihan välitöntä kuolemanvaaraa. Ei ollut.

Erittäin osuva ja tärkeä yhteistyö. Nyt vaan rautaa huiviin ja hemoglobiinit nousuun!

-Esko-

// Kuvat: Jenny Helenius //

Mitä jos vakava sairaus minut yllättäisi?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Babler ja If Vakuutus

Terveys, tämä vastaus esiintyy oletettavasti hyvin usein, kun kysytään elämän tärkeitä asioita. Oma sekä läheisten. Harvemmin tähän kysymykseen vastataan elokuvien- tai musiikin suoratoistapalvelu, laajakaistaliittymä tai deittisovelluksen kultainen versio. Katsellessani omaa kuukausittaista luottokorttini tapahtumalistaa. Ei sieltä löydy menoerää vakavan sairauden varalle, vaikka kuukausimaksu noiden luettelemieni asioiden kanssa aika samaa luokkaa onkin. Tämän Ifin yhteistyön kautta olen tutustunut vakavan sairauden turvaan ja laskenut helppokäyttöisellä laskurilla oman vuosikustannukseni. Se oli 175, 67e. Kuukausitasolla siis 14,6 euroa. Seuraavan kuukauden maksuissa tämä tulee varmasti näkymään.

Eihän vakavan sairauden turva takaa minulle ikuista terveyttä, ei. Takaako se minulle taloudellista turvaa mahdollisen vakavan sairauden kohdatessa? Kyllä, sitä se varmasti ainakin helpottaisi. Useasti on tullut mietittyä, että mitä jos? Mitä jos minä sairastuisin vakavasti? Vaikka sitä kuinka urheilee ja elelee jollain tasolla terveellistä elämää, niin koskaan en voi täysin turvassa sairauksilta olla. Ne eivät katso ikää. Niitä ei kiinnosta sinun VO2max- arvosi. Lääkärissä hyvin harvoin käydessäni sitä aina pelkää kaikista pahinta. Google-lääkärillä käydessä alkaa pelkäämään väistämättä sitä kaikista pahinta. Jälkimmäisen käytössähän ei tosin mitään järkeä olekaan.

Olen saanut elää etuoikeutetussa asemassa, koska läheisiäni ovat vakavat sairaudet kiertäneet. Itseäni ovat vakavat sairaudet kiertäneet. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, niin olisihan se varmasti aivan käsittämättömän suuri muutos elämässä. Alkushokki, järkytys ja suru tulisi vähitellen kääntää mahdollisuudeksi. Vakava sairaus ei onneksi tarkoita suoraan nimen naputtelua hautakiveen ja nykylääketiede mahdollistaa taistelun useita sairauksia vastaan. 

Arjen tulisi jatkua. Oma rakas asunto säilyttää. Paras mahdollinen kuntoutus toteuttaa ja ennenkaikkea oma sekä läheisten henkinen jaksaminen ja hymynkare huulenpielessä yrittää pitää yllä. Kyllähän vakavan sairauden turvan mahdollistama hyvinkin suuri taloudellinen kertakorvaus näissä varmasti helpottaisi. Toki tämä on asia, jonka mukanaan tuomia tuntoja on ihan mahdoton kuvitella ja kirjoittaa.

Lueskelin Ifin vakavan sairauden turvan kattavaa kymmenen sairauden ja vamman listaa. Syöpä, sydäninfarkti, aivoverenvuoto ja monta muuta. Jo noiden sairauksien naputteleminen sai minut hieman mietteliääksi. Jos lääkäri naputtelisi jonkin noista diagnoosiini olisi sitä tunnetta vaikea edes kuvitella. Onneksi olen perusterve nelikymppinen mies. Ei ole tarvinnut lääkärin noita minulle kirjoitella. Toivottavasti ei koskaan tarvitsekaan. Hyvä näitä asioita on ajoittain mietiskellä ja sinne suoratoistopalveluiden kaveriksi lisätä maksu myös Esko Sakari Kyrön vakavan sairauden varalle. 

Ikinä ei voi tietää mitä tässä elämässä tapahtuu.

-Esko-