3.4.2016- tämä päivä. Nämä tiedot syötin äsken Google Analyticsin päivämäärähakuun. Vuosi sitten tein tämän saman tarkastuksen ja silloin sivustoani oli käyty katselemassa hieman vajaa kolme miljoonaa kertaa. Nyt, noin kahden ja puolen vuoden blogitaipaleella E2O:n elämää on käyty katselemassa vähän vajaa neljä miljoonaa kertaa. Neljä miljoonaa. Tuo määrä kuulostaa aivan käsittämättömältä. Haluan vilpittömästi kiittää ihan jokaista ihmistä, jotka ovat sivuillani vierailleet.
Ensimmäinen palaveri Suomen Blogimedian edustajan kanssa. Menin esittelemään ideaani omasta blogista. Silmät olivat aivan turvonneet itketyn yön jälkeen ja suoraansanottuna en muista tuosta tapaamisesta yhtään mitään. Elämäni oli aivan helvetin sekaisin ja näin vuosien jälkeen olen monta kertaa miettinyt, miten silloinen ero lapseni äidistä veikin minut niin huonoon kuntoon? Ei se varmaankaan ollut pelkästään ero, vaan enemmänkin tavoittelemani elämäntilanteen ja ydinperheen hajoaminen. Se oli henkilökohtaisesti elämäni suurin epäonnistuminen.
Suomen Blogimedia otti minut siipiensä suojaan ja aloitin kirjoittamaan hyvin avoimesti tästä epäonnistumisesta ja sen mukanaan tuomista tunnoista. Kirjoitukset keräsivät nopeasti aivan järjettömän määrän lukijoita ja iltapäivälehtien pyörityksellä kuukausittaiset sivulataukset huitelivat 200 000-300 000 välillä. Kiinnostiko minua tuossa vaiheessa nuo numerot? Ei, ne eivät kiinnostaneet juuri yhtään. Kirjoittaminen oli hyvä vuorovaikutuskanava ja se antoi paljon ajateltavaa siinä hirveässä elämäntilanteessa. Varmasti televisiossa aiemmin pyörineen ydinperheen isän täydellinen romahtaminen kiinnosti ihmisiä.
Romahtanutta taloa on rakennettu pikkuhiljaa takaisin entiselleen ja perustukset on valettu vahvemmiksi kuin aiemmin. E2O-blogi on seurannut koko ajan tätä prosessia. Noin vuosi sitten talo sai sisälleen todella kirkkaan valaistuksen ja siitäpä kirjoittelin myös ehkäpä jopa hieman turhankin innokkaasti. Seuraavan valon saapuessa tähän taloon esittelen sen todennäköisesti hieman maltillisemmin. Silloin vaan tuntui niin hyvältä, että teki mieli huutaa koko maailmalle ja kovaa! Ja jälleen iltapäivälehtien pyörityksellä sivulataukset nousivat sinne 200 000 tietämille. Ero ja rakkaus. Vastakohdat kiinnostavat.
Nyt tästä tulee kuva, että eläisin elämääni noiden Analyticsin käyrien mukaan. Ei, ei siitä todellakaan ole kysymys. Monta kertaa olen miettinyt, että lopetan koko homman. Ei minun elämäni kuulu yhtään kenellekkään. Olisiko helpompi olla, kun kukaan ei tietäisi elämästäni yhtään mitään. Sitten taas palaan sen peruasian äärelle.
Miksi kirjoitan? Pidän tästä ja tämä on tärkeä osa minua. Tänne tallentuu EskoSakarin elämä, jota voi sitten kliseisesti muistella siellä kiikkustuolissa. Tämä antaa paljon myös muillekkin. Se tuntuu tärkeältä. E2O on oma, itse rakennettu minimediani, joten en minä tästä halua luopua. Tämän kautta on mahdollisuus yrittää vaikuttaa asioihin, vaikka sana vaikuttaja kuulostaa korvaani niin kovin vieraalta, edelleen. Influensserista puhumattakaan.
Viimeiset puoli vuotta ovat olleet tuulista aikaa kirjoittelurintamalla. Viagra ei suinkaan nostanut käppyröitä, vaan sai ne kovaan laskukierteeseen. Todella haastava haittaohjelma ja Viagra-mainokset laskivat kuukausittaiset lukijamäärät noin 70 000 kieppeille. Tämä kyllä otti päähän ja isosti. Olikin taas aika palata perusasioiden äärelle. Kirjoitanko minä vain suurien klikkausmäärien toivossa? Ei, en kirjoita. Kirjoitan, koska pidän tästä ja tämä on tärkeä osa minua.
3 819 025 kertaa kiitos!!
-Esko-
// Kuvat: Pasi Salervo //
