Seksiä, aitoa keskustelua, hemmottelua…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Holiday Club

Esko, tulisitko puhumaan rakkaudesta? Minä puhumaan rakkaudesta. Ei ehkä se kaikista paras yhdistelmä, vai olisiko sittenkin? Tällä hetkellä elän tilassa, jossa se aito rakkaus ja rakastuminen tuntuu kaukaiselta, se tuntuu jopa hieman pelottavalta. Erja Lyytinen totesi Annassa, että rakkaus on aina riski. Mielestäni se on riski, joka kannattaa ottaa. Rakkaus tosiaan on kuin riskisijoitus. Et voi koskaan olla varma, kertyykö henkinen pääoma tasaisesti vai romahtaako markkinat ja talouden tasapainottaminen vaatii todellista taistelua. Uskaltaako sitä enää hirveän helposti laittaa kaikkea peliin, ihan sitä viimeistä senttiä myöden?

Olen mies, joka ei todellakaan rakastu helposti. Itsehän olen jo varmasti kyllästymiseen asti kirjoitellut, että kyllähän se oikea pogonofiili ihminen vielä jostain kävelee vastaan. Siihen haluankin uskoa, mutta itseäni arvelluttaa, että kuinka se oikea, aito, ylitsevuotava rakkaus oikein syttyy? Jos tähän ikään mennessä olen syvästi rakastunut todella harvoin, niin mistäpä elämääni tämmöinen ihminen yllättäen tupsahtaisi? Jos ja, kun toivottavasti yhtäkkiä ja odottamatta tupsahtaa, niin tulen kyllä katsomaan nämä miesten kanssa tehdyt videoleikkeet läpi. Viisaita sanoja. Ainakin niiltä kahdelta muulta.

Tämä kampanja oli todella inspiroiva. Tämä kampanja oli todella rohkea. Tämä kampanja oli todella erilainen. Holiday Club kutsui kirjailija, rakkausvalmentaja Teemu Syrjälän johtamaan keskusteluun ystäväni Ollin ja minut. Siihen me istahdimme nojatuoleihin ja aloitimme keskustelut. Miehet puhumassa rakkaudesta. Puhuimme, puhuimme ja puhuimme. Jutuissa nousee esiin erilaisia teemoja seksistä, läheisyydestä, rakkauden kielien kautta hemmotteluun ja yhteisen ajan tärkeyteen. Kannattaa katsoa, todella. Linkki videoihin löytyy —-> TÄÄLTÄ.

Kannattaa myös osallistua arvokkaaseen arvontaan. Arvokkaaseen sekä taloudellisesti, että myös varmasti henkisellä tasolla. Sinulla on mahdollisuus voittaa kylpyläloma kahdelle valitsemassasi Holiday Club-kylpylähotellissa. Wau! (Arvo jopa 200e.) Arvonta päättyy keskiviikkona 22.11 kello 20.15. Laitathan sähköpostiosoitteesi, niin olen yhteydessä onnekkaaseen voittajaan.

Kommentoippas alle kenen kanssa lähtisit irtautumaan arjesta ja rentoutumaan kylpylätunnelmiin?

Rentouttavaa viikkoa!

-Esko-

P.S. Alla yksi maistiainen videoistamme. Muut jaksot löytyvät siis TÄÄLTÄ.

 

…en puhu nyt saparo- tai etupyllymeiningeistä

Eilen illalla lähdin tutulle lenkilleni kohti Malminkartanon portaita. Vettä satoi aivan kaatamalla ja saapuessani sinne Jätemäen alle alkoi jopa hieman pelottamaan. Täysin pimeä yksinäinen kukkula. Sinne lähdin kapuamaan kohti huippua ja mietin, että olisipa tässä aineksia jopa ihan laadukkaaseen kauhuelokuvaan. Yhtäkkiä pimeydestä tulisi käsi ja tarraisi olkapäästäni kiinni. Mietin myös, että voisiko näitä sateisia syysiltoja ajoittain viettää myös hieman eri tavalla? Vaikka jonkun ihanan ihmisen kanssa “hyggeilessä” (inhoan tuota sanaa). Keittiössä ruoanlaiton yhteydessä yhtäkkiä tulisi käsi ja tarraisi olkapäästäni kiinni. Siinäpä saattaisi olisi aineksia ihan laadukkaaseen romanttiseen komediaan.

Sitä on jo niin tottunut tähän vallitsevaan elämään. Töitä, miniperhettä, urheilua ja kavereita sekoitettuna. Ei edes systemaattisesti ole osannut kaivata ketään tuohon rinnalleen. Eilen tuolla kaatosateessa sieltä aivojen peräkammarista tuli lähes peräkammarin pojalle kuitenkin ajatus. Olisihan se ihan kiva, että pimeänä syysiltana vieressä olisikin joku. Joku, jonka kanssa voisi yhdessä työnnellä niitä Raffeleita sinne Ranch-dippiin. En nyt puhu mistään saparo-tai etupyllymeiningeistä, vaan aidosta kosketuksesta ja läheisyydestä. Sitä kaikki tarvitsevat, myös minä. Sen puutteeseen ei saisi koskaan tottua. Ja näin sateisina, pimeinä syyspäivinä kädestäpitoterapia nousee vielä suurempaan arvoonsa. Olen kehittänyt pääni sisälle omaan tasooni nähden aivan tähtitieteelliset kriteerit tälle mahdolliselle Raffel-kumppanille. Se on niin idioottimaista, kuten myös sovellusrakkauskäyttäytymiseni. Olen varmasti k#######n Tinder-match. Puhumattomuus on ajoittain hyve, tuolla maailmassa sillä ei kovin pitkälle pötkitä.

Suomessa kerättiin vuosina 1935-1975 Vanhan pojan ja vanhan piian veroa. Verorasitus oli kovempi 24-vuotta täyttäneillä lapsettomilla ja naimattomilla kansalaisilla. Verokarhu ei meitä sinkkuja enää verota suoraan taloudellisesti vaikka ne jauhelihat ja ruispalat ovatkin ihan liian isoissa paketeissa. Ei tämä elämäntilanne kuitenkaan niinkään rasita kukkaroa. Ainakin itselläni tuo verottaja puraisee eniten tuonne henkiselle ja fyysiselle puolelle, etenkin sateisina pimeinä syysiltoina. Noh, toivottavasti se verokarhu on jonain päivänä armollinen. Iskee palautuksia tilille, niin että lähtee jalat alta.

Olkoon se arkinen peitonallapussailu kaikkien pariskuntien saavutettu ja enemmän kuin suotu etuus. Niin ja oikein hyvää tyttöjen oikeuksien päivää!

-Esko-

//Kuva: Jere Lehtonen, Olli Laine. Lähde: Wikipedia //