Browsing Tag

vain elämää

, , , , , , , ,

We love livekeikat!

29.12.2018

On se muuten mukavaa, kun voi nauttia konserttielämyksistä oman lapsen kanssa. Vähän aikaa sitten kävimme katsomassa Hartwall-arenassa Jenni Vartiaisen keikkaa ja eilen olimme samaisessa paikassa katsomassa ja tietysti kuuntelemassa Vain Elämää-tähtien esiintymisiä. Vain Elämää on ollut yhteinen juttumme jo vuosia ja oli kiva, kun pääsimme katsomaan ensimmäistä kertaa yhdessä tätä kaudet huipentavaa konserttia.

Siellähän oli vallan lämminhenkinen tunnelma, jokainen biisi oli jollain tasolla tuttu ja hyvin nuo tähdet niitä vetelivät. Itsehän olen ollut teinipoikana todella kova Rasmus-fani ja oli mukava nähdä vuosien jälkeen Lauri livenä. Itseasiassa bändimme oli aikanaan Rasmuksen lämppärinä Lahden Kasisalilla. Kas, kun ei meidän pumppumme jäseniä ole vielä istunut Satulinnan pöydänpäädyssä.

Pyhimystä olen kuunnellut paljon ja hänen tulkintansa lämmittivät mieltä. Tietysti Ellinooran versio Funeral Songista sai aikaan ne ainaiset kylmät väreet. Yksi hienoimmista televisioformaattiversioista koskaan. Aivan on mimmillä ääni kohdillansa.

Kanssakuuntelijan arviot seuraavassa. Paras biisi: Ellinooran versio Autiosaaresta ja Tuure tuli mukaan. Paras hetki keikalla: Pyhimyksen lapsi tuli lavalle. Oli hienot valot ja lava siinä keskellä.

Itse olin paikanpäällä myös viime vuonna ja silloin oli Arena myyty loppuun kahtena iltana peräkkäin. Tänä vuonna silmiini pisti todella tyhjät katsomot. Jopa hieman yllätti ja harmitti hienojen esiintyjien puolesta. Kyllä olisivat täydet lehterit ansainneet. Kauankohan mahtaa tämä formaatti vielä jaksaa hengittää? Löytyykö maastamme vielä potentiaalisia artisteja? No, olisihan vielä muuan Ville Valoa, Martti Syrjää ja kumppaneita.

Mukavaa lauantai-iltaa!!

-Esko-

Comments (0)
, , , , , ,

…isä on susta ylpeä aina!

30.12.2017

Olihan kokemus. Yleensä olen livenä esitettyä musiikkia kuunnellut seisten, festivaaleilla, rokkikonserteissa ja hieman erilaisissa konteksteissa. Eilinen Vain Elämää-keikka oli todella hieno. Paikkamme olivat permannolla, aivan lavan läheisyydessä. Sai vain istua ja nauttia esityksistä. Vain Elämää on näytellyt elämässäni isoa roolia jo kauan. Se on ollut tyttäreni ja minun yhteinen juttu vuosien saatossa. Myöhemmin on järjestetty teemaan sopivia kaverijuhlia ja viimeisimpänä Vain Elämää- synttärit. Ihan kaikkiin kausiin en ole ihan täysillä syttynyt, mutta tämä viimeisin oli kova, todella kova.

Myös eilinen konsertti oli kova, todella kova. Siinä istuessa ja kuunnellessa sanoituksia rullaili päässä paljon ajatuksia elämästä, vain elämästä.

…että mitähän v####a

…sinä ansaitset kultaa

…kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla

…mä tiedän sen, sä heräät huomaamaan. Sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

…on silti mulla takiasi aina, sydän vähän kallellaan

…kaadan seinät ja silloiks lasken

…nyt on sinun vuorosi loistaa

…tältäkö se tuntuu, kun löytää oikean?

…isä on susta ylpeä aina!

“Oi, mikä ihana ilta. Voi tapahtua mitä vaan…” Ja näemmä voi, ihan mitä vaan. Muunmuassa nähdä viimeisen koko konsertin huipentaneen hienon kappaleen aikana lavalla myös gladiaattoreita. “Panem et circences…” Kansa on janonnut sirkushuveja jo ammoisista ajoista asti. Niitä oli eilen tarjolla koko rahan edestä. Gladiaattorit olisivat kuitenkin ehkä sopineet paremmin sinne taistelutantereelle.

Lomalla, oon niin fiiliksissä, fileis, fileis, fileis!!

-Esko-

// Lainaukset eri Vain Elämää-artistien kappaleista. //

Comments (7)