Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , ,

Perjantain vanhat: …en puhu nyt saparo- tai etupyllymeiningeistä

25.10.2019

Eilen kävin jälleen lenkillä niillä pimeillä Malminkartanon portailla. Tulipa vaan mieleeni parin vuoden takaa. Eteenpäin on menty, vai onko?

/// Eilen illalla lähdin tutulle lenkilleni kohti Malminkartanon portaita. Vettä satoi aivan kaatamalla ja saapuessani sinne Jätemäen alle alkoi jopa hieman pelottamaan. Täysin pimeä yksinäinen kukkula. Sinne lähdin kapuamaan kohti huippua ja mietin, että olisipa tässä aineksia jopa ihan laadukkaaseen kauhuelokuvaan. Yhtäkkiä pimeydestä tulisi käsi ja tarraisi olkapäästäni kiinni. Mietin myös, että voisiko näitä sateisia syysiltoja ajoittain viettää myös hieman eri tavalla? Vaikka jonkun ihanan ihmisen kanssa “hyggeilessä” (inhoan tuota sanaa). Keittiössä ruoanlaiton yhteydessä yhtäkkiä tulisi käsi ja tarraisi olkapäästäni kiinni. Siinäpä saattaisi olisi aineksia ihan laadukkaaseen romanttiseen komediaan.

Sitä on jo niin tottunut tähän vallitsevaan elämään. Töitä, miniperhettä, urheilua ja kavereita sekoitettuna. Ei edes systemaattisesti ole osannut kaivata ketään tuohon rinnalleen. Eilen tuolla kaatosateessa sieltä aivojen peräkammarista tuli lähes peräkammarin pojalle kuitenkin ajatus. Olisihan se ihan kiva, että pimeänä syysiltana vieressä olisikin joku. Joku, jonka kanssa voisi yhdessä työnnellä niitä Raffeleita sinne Ranch-dippiin. En nyt puhu mistään saparo-tai etupyllymeiningeistä, vaan aidosta kosketuksesta ja läheisyydestä. Sitä kaikki tarvitsevat, myös minä. Sen puutteeseen ei saisi koskaan tottua. Ja näin sateisina, pimeinä syyspäivinä kädestäpitoterapia nousee vielä suurempaan arvoonsa. Olen kehittänyt pääni sisälle omaan tasooni nähden aivan tähtitieteelliset kriteerit tälle mahdolliselle Raffel-kumppanille. Se on niin idioottimaista, kuten myös sovellusrakkauskäyttäytymiseni. Olen varmasti k#######n Tinder-match. Puhumattomuus on ajoittain hyve, tuolla maailmassa sillä ei kovin pitkälle pötkitä.

Suomessa kerättiin vuosina 1935-1975 Vanhan pojan ja vanhan piian veroa. Verorasitus oli kovempi 24-vuotta täyttäneillä lapsettomilla ja naimattomilla kansalaisilla. Verokarhu ei meitä sinkkuja enää verota suoraan taloudellisesti vaikka ne jauhelihat ja ruispalat ovatkin ihan liian isoissa paketeissa. Ei tämä elämäntilanne kuitenkaan niinkään rasita kukkaroa. Ainakin itselläni tuo verottaja puraisee eniten tuonne henkiselle ja fyysiselle puolelle, etenkin sateisina pimeinä syysiltoina. Noh, toivottavasti se verokarhu on jonain päivänä armollinen. Iskee palautuksia tilille, niin että lähtee jalat alta.

Olkoon se arkinen peitonallapussailu kaikkien pariskuntien saavutettu ja enemmän kuin suotu etuus. Niin ja oikein hyvää tyttöjen oikeuksien päivää!

-Esko-

//Kuva: Olli Laine. Lähde: Wikipedia //

Comments (6)

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Merja81 27.10.2019 at 16:36

    American on paras dippi 🙂

    • Reply Esko 27.10.2019 at 17:22

      Kyllä se Ranch on. 🙂

  • Reply Merja81 27.10.2019 at 17:50

    Ei ei…Ranch tulee hyvänä kakkosena…

    • Reply Esko 28.10.2019 at 17:09

      Ei, ei, ei…:)

  • Reply Kirmi 27.10.2019 at 20:57

    Mun suosikit ovat sweet chili ja valkosipuli, ranch sitten kolmanneksi paras. Mutta ihan oikeasti kyllä varsinkin näin syksyisin kaipaisin sitä, että joku vaikka ennen nukahtamista voisi sormenpäillä piirrellä selkääni ja saada minut näkemään kauniinonnellisia unia.
    Tsemppiä uuteen viikkoon!

    • Reply Esko 28.10.2019 at 17:09

      Ei haittaa vaikka sormenpäässä olisi vähän dippiä. 🙂 Mukavaa syksnjatkoa Kirmi.

    Leave a Reply

    Categories

    Archives