JUST NYT V#%€#AA!

Ulkona sataa nyt toista päivää putkeen. Lähdet töihin ja on pilkkopimeää. Saavut töistä ja on pilkko pimeää. Vakioiden, eli noin kahdenkymmenen minuutin päikkäreiden jälkeen väsyttää vaan entistä enemmän. Peilistä katsoo väsyneennäköinen ukko varustettuna järjettömillä silmäpusseilla.   Eilen menin nukkumaan puoli yhdeksältä, jotta vähän kuittaisi univelkoja ja olisi tänään pirteä poika. Ja, mitä vielä. Väsytti töissä entistä enemmän. Taitaa näin harmaana marraskuuna olla tuo väsymys niinsanottu vakio, unenmäärästä riippumatta. Juuri tähän rakoon on hyvä siis vähän avautua asioista, jotka v#€%&vat.

• ”Jee, tänään ihanalle dinnerille.” Ei, sana dinneri ei vaan sovi suomalaisen suuhun. Aina, kun joku tuota käyttää niin joutuu hieman hampaita puremaan yhteen. Toinen on ”resonoi”. Siis, mulle toi asia resonoi tosi paljon. Ah, ei jatkoon.
• Oma unohteluni. Eilen kävin ennen työpäivää ottamassa pienen hien Fressin juoksumatolla. Aluksi kadotin puku koppini lukon avaimen. Löytyi soutulaitteen alta äänettömän kiroilun ja noin viiden minuutin hölmöltä näyttäneen vaeltelun jälkeen. Suoritukseni jälkeen olin menossa suihkuun ja huomasin, että olin unohtanut puhelimeni jonnekin. Ääni kyllä kuului kuulokkeista, mutta puhelinta ei näkynyt. En jaksanut enää pukea päälleni ja lähdin metsästämään sitä pyyhe suojanani kuntosalin puolelta. Siellä se oli juoksumaton vieressä lattialla. Ylen aamutv päällä, tietysti. Työpaikalla hukkasin Chromeni ja ja ja…
• Läheisessä liikenne ympyrässä aina sieltä sisäkaistalta joku kurvaa eteeni aivan viime hetkillä ja ilman vilkkua. Miksi ei voi ottaa sitä ulompaa kaistaa hieman aikaisemmin? Aina sama juttu. 
• Hävinneet kumisaappaani. Tätä nyt ei ulos katsoessa varmasti tarvitse sen enempää selventää.
• Oman isyyteni arvostelu erinäisillä keskustelupalstoilla. Tuntemattomat ihmiset ilman minkäänlaista kompetenssia veikkailevat kuinka p###a isä olen lapselleni ja miksi vietän hänen kanssaan vähemmän aikaa, kuin niinsanotussa optimi tilanteessa. On hyvä, että herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta tämä aihepiiri on hienoisen herkkä. Toisaalta, miksi eksyn niitä lueskelemaan?
• Yhdys sanavirheet. En pidä itseäni kovinkaan tarkkana kielipoliisina ja itsekin kirjoittelen välillä ihan miten sattuu. Kaikki tekevät virheitä, mutta karkeat yhdys sana virheet iskevät aina silmääni.
• Hiusteni leikkaus. Kasvatin melkein kaksi vuotta tukkaani ja sitten hetken mielijohteesta leikkasin kutrini pois. Tiedän, että nämä ehkäpä sopivat paremmin, mutta silti ajoittain haikailen niiden huonokuntoisten haituvieni perään.

Onneksi huomenna on perjantai ja Huuhkajat varmistavat historiallisen kisapaikan. Sen jos häviävät, niin kyllä muuten v##%%aa.

-Esko-

// Kuva: Pasi Salervo //