Sisäinen desimitta alkaa olemaan aikasen täynnä tätä vouhottamista ja miljoonia asiantuntijoita koulumaailman ympärillä. Hyvä, että hallituksen päätös saatiin aikaan ja ei tarvitse elää enää epävarmuudessa, lasten sekä aikuisten. Eri ammattiryhmien vastakkainasettelu on aivan perseestä! Yhteistyöllä, ymmärryksellä, kaikkien ammattitaitoa arvostaen sekä riskiryhmät huomioiden täältä tullaan.
Otetaan tästä positiiviset puolet takataskuun. Etäopetusjakso opetti Zoommssit ja Meetsit. Viimeisellä parilla viikolla on varmasti hyvin luovia ratkaisuja luvassa. Otetaan sieltäkin ne hyvät asiat mukaan. Eiköhän niitäkin löydy!
Kuvailemani peli on vaikea ja lähes mahdoton toteuttaa nykyisiä Koronan turvamääräyksiä noudattaen. En onneksi ole epidemologi, en virologi tai ministeri, joka joutuu tämän äärimmäisen haastavan päätöksen koulujen avaamisesta tekemään.
Eräässä yhteydessä luin vertauksen opettajan olevan nillittävä käpykaartilainen. Tiesin käpykaartilaisen liittyvän tuonne hieman erilaiselle taistelutantereelle ja näin Wikipedia kertoi: “Metsäkaartilla tai käpykaartilla tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita.” Tähän on nyt selvennyksenä sen verran sanottava, jotta olen käynyt toteuttamassa etäopetuksen lisäksi tiettyinä päivinä myös lähiopetusta ja mikäli koulut aukeavat, niin tietysti minä työni hoidan samalla omalaatuisella tyylillä, kun olen aina tehnyt. Käpylehmiä voi sitten rakennella pikkuoppilaideni kanssa vaikkapa käsityötunnilla kevätauringon paistellessa läheisessä metsikössä.
Tällä hetkellä tuota koekäytössä ollutta videopeliä pelataan lähiopetuksessa helpoimmalla tasolla. Entäs sitten, jos koulut aukeavat kaikille? Sitä ei sitten tiedä kuinka paljon tuota vaikeusruuvia kiristellään ja ennenkaikkea onko se turvallista? Keskustelu aiheen ympäriltä alkaa jo hieman tulemaan korvista ulos ja ehkäpä on nyt vain parempi keskittyä ihan muihin asioihin ja odotella hallituksen päätöstä. Syön vaikkapa noita tänään ostamiani Pätkismunkkeja. Ostin kilon.
