Älä lue niitä keskustelupalstoja!

Monilukutaito on asia, joka on sisällytetty uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen yhdeksi lohkoksi. Monilukutaito kätkee sisäänsä useita eri osa-alueita, joista yksi on medialukutaito. Nykymaailmassa kasvojemme eteen tulvii useista eri vastaanottimista tietoa, jota täytyisi osata suodattaa. Mikä on totta? Mikä ei? Kuinka suhtaudun ympärillä velloviin asioihin ja miten ymmärrän lukemaani tekstiä tai katselemaani visuaalista hyvin nopeaan tahtiin vaihtuvaa näytöstä.

Minulla on oma blogi. Minulla on oma Instagram-tili. Ne ovat minun kanaviani viestiä erilaisia asioita. Minulla on oikeus kirjoittaa omasta elämästäni juuri mitä haluan. Juuri mitä haluan, loukkaamatta muita ihmisiä. Teillä lukijoilla on oikeus ymmärtää kirjoittamani tekstit juuri haluamallanne tavalla.

Nykytekniikka mahdollistaa myös hyvin impulsiivisen viestinnän. Kiihtyneessä tilassa on helppo istua näppäimistön eteen ja kirjoittaa juuri mitä mieleen juolahtaa. Varmasti kaikille on joskus näin tapahtunut, että esimerkiksi ystävän kanssa riidan keskellä Whatsapp-viestiin saattaa lipsahtaa muutakin kuin pelkkä savua korvistansa päästävä hymiö. Viesteillä on aina myös vastaanottaja, vaikkei sitä ihan aina muistaisikaan läppäriä tai puhelimen näyttöä näpytellessä. Yleensä tällä vastaanottajalla on myös tunne-elämä ja sydän.

Muistan edelleen hyvin Iholla-sarjamme psykologin sanat. Älä lue niitä keskustelupalstoja! Kyllähän minä niitä menin lukemaan ja lähtökohtaisesti uteliaana ihmisenä lueskelen aina ajoittain itsestäni aloitettuja keskusteluja, joiden määrä on kyllä vähentynyt huomattavasti ja hyvä niin. Edelleen kuitenkin tasaisin väliajoin löydän oman nimeni mitä kummallisemmista keskusteluketjuista.

Kyllä sitä välillä ihmettelee, miksi nimeni aivan tahtomattani nousee hyvin outoihin mysteereihin, joita oman elämänsä salapoliisit sitten tosina ratkovat. Minä olen avoin ihminen ja kovasti toivon, että minulta voisi suoraan asioita kysellä. Kyllä minä kaikkeen itseeni liittyvään voin vastailla. Ihan kaikin mokomin.

Tämänikäisenä ukkelina ja Iholla-ryöpytyksen kokeneena osaan suhtautua näihin loukkaaviin ja negatiivisiin kommentteihin melkoisen neutraalisti. Päivittäin teen työtä kiusaamisen kitkemisen ja hyvän ryhmähengen rakentamisen kanssa. Eihän ilkeyttä ja huonoa käytöstä voi koskaan pitää hyväksyttävänä. Se ei saa muuttua itsestäänselvyydeksi, mutta kaikki elävät elämäänsä omalla parhaaksi valitsemallaan tavalla. Elämä on oppimista ihan kaikille meille. Itse opin tämmöisiä hienoja sanoja lempianimaatioelokuvani itseensä uskovalta jänikseltä.

 Kukaan ei pysty kaikkeen ja kaikki tekee virheitä, mutta sehän tekee meistä tasapuolisia. Mitä enemmän opimme ymmärtämään toisiamme, sitä ainutlaatuisempia meistä tulee…

– Judy Hopps, Zootropolis-

Mukavaa alkavaa viikkoa!!

-Esko-

// Teksti: Muokattu omasta kirjoituksestani.//

// Kuva: Olli Laine //

Negapeli Delta ja terveysturvallista lukuvuotta

Tämän vanhan pelin tuotanto aloitettiin uuden ja ihmeellisen edessä. Nyt on tullut kuitenkin aivan uusi versio, jota ei kyllä ensimmäisten kaavailujen mukaan pitänyt julkaista Suomessa ollenkaan. Kyllä se jostain tänne kotimaan markkinoille kuitenkin rantautui: Negapeli Delta. Pelin ideana on seikkailla koulumaailmassa, jota sekoittaa edelleen sama pallo, jonka selkää ne torvisienet koristavat. Pelin suurimpina sankareina seikkailevat lapset. He ovatkin sen sankariviittansa ansainneet. Lähdetäänpäs siis kokeilemaan.

Uitan levyn konsolin uumeniin ja nyt se on menoa. Ensimmäisenä tehtävänä on muodostaa yhteys vaihtoehtoisesti Zoom, Teams tai Meet-palaveriin. Kuulostaapa helpolta, mutta itse olenkin vyöhykkeellä, jossa minulla ei olekaan yhtäkään toimivaa laitetta. Pyörittelen päätäni, että ei tämä nyt ensimmäiseen kenttään voi kaatua. Sitten mieleeni juolahtaakin idea. Näen isäni puhumassa työpuhelua kännykällään ja saan, kun saankin sen lainaan ensimmäiseen tehtävään. Nyt ruudulla näkyy yksi marsu, kolme mustaa ruutua, yksi Batman-naamari ja yksi aikuinen silmälasit päässään. 

Sovelluksen chat-osioon saapuu aikuisen antamia lisätehtäviä, koska tämän Batman-naamariruudun supersankarilla kaatui kaakaot äidin työkoneen näppäimistölle ja hänen kaiuttimista ei kuulu, kuin vaimeaa surinaa. Olisi vuorossa musiikkia. Etsi kotoasi soitin ja kuvaa kyseisellä soittimella soitettu musiikkivideo. Aikaa tehtävän suorittamiseen saan 45 minuuttia. Täällä mitään soittimia ole. Hilda-mummin vanha nokkahuilu, jonka suuosa on purtu karrelle ja keskiosalla äiti on leikittänyt Kaarloa. 8-vuotias labbis.

Ei, ei onhan täällä isoisäni Pauli-vainaan vanha viulu, jonka hän sai ystävältään lahjaksi. Avaan viulukotelon ja siellä se on. Upean soittimen vieressä lepää tyhjä pullo, jossa kulunut teksti. Rakkaalle ystävälle. Pahan päivän varalle, Arno 1968. Jätän pullon paikoilleen ja kuvaan musiikkivideon, jossa viulua soittelen. Kappaleen nimeksi tuli: Ystävyys ei koskaan kuole. Kenttä: selvitetty.

Liikunta. Tämä kenttä on lukemieni arvostelujen mukaan kaikista tylsin ja yksitoikkoisin. Liekö pelinkehittäjienkin ideapankki tyhjentynyt tässä vaiheessa? Yhdessä versiossa joku yli-innokas lippahattupäinen henkilö hyppi tasajalkaa pehmolelujen yli. Ei päässyt lopulliseen versioon ja ehkä hyvä niin. Kävele kolme kertaa talosi ympäri ja jokaisen kierroksen jälkeen tee kymmenen kyykkyhyppyä. Tehtävän suoritettua tulee lähettää chatiin raportti onnistumisesta. Viimeisellä hyppykierroksella kuulen jäätelöauton kutsuvan ääneen ja jätän laskemisen kahdeksaan. Kenttä: selvitetty osittain.

Matematiikka, historia ja ja ja. Isälle saapuu tärkeä työpuhelu. Hän tarvitsee puhelintaan ja nyt en pääse näkemään niitä virtuaaliystäviä edes sieltä ruudulta. Tee matematiikasta sivut 67 ja 68. En minä osaa näitä, en. Äidinkin kouluvuosista on jo niin paljon aikaa, ettei hän osaa auttaa. Silloin laskettiin kuulemma jollain helmitaululla ja pikkusiskolle pitää valmistaa jauhelihakastike ilman sipulia. Koputan isän ovelle, mutta hän viittoo minut ulos huoneestaan. Peli vaikeutuu koko ajan ja en minä tätä jaksa enää pelata. Sammutan konsolin ja onneksi huomenna alkaa koulu, lähiopetuksessa. 

Mukavaa ja toivottavasti mahdollisimman terveysturvallista lukuvuotta!

-Esko-