Kaikki irti älytelevisiosta

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Watson

Uuteen asuntooni muutettuani on elämässäni lisääntynyt ainakin yksi asia. Ja se asia on ajasta riippumaton television katselu. Tästä kuuluu kiitos ystävälleni, joka auttoi minua valitsemaan juuri tarpeitani vastaavan telkkarin. Tyylikäs, tehokas ja tietysti tarpeeksi suuri. Kiitos myös kotimaiselle palvelulle Watsonille, joka tekee televisiosta paljon enemmän kuin pelkän television. Television hankittuani mietin, että nyt on aika napata joku viihdepalvelu, jolla saan uudesta älytelevisiostani kaiken irti. Hipheijaa, tuli Watson ja miettiminen loppui siihen paikkaan.

Watson on palvelu, joka tarjoaa aina jotain katsottavaa. Eikä ainoastaan televisiosta, vaan Watsonia voin käyttää myös tabletilla, älypuhelimella tai tietokoneella. Halutessani vaikka kaikilla samaan aikaan. Voin katsoa lempiohjelmiani suorana tai tallentaa niitä puolen vuoden ajan rajattomasti ja katsoa juuri silloin, kun minulle parhaiten sopii. Itse olen vanhan koulukunnan videovuokraamomies. Vielä, kun oli naapurissa videovuokraamo, niin marssin sinne ja valitsin konkreettisen dvd-elokuvan. Kylkeen pussi irtokarkkeja ja lähes täydellinen ilta oli valmis alkamaan. Nyt minulla on omassa telkkarissani Makuunin videovuokraamo, joka on varsinkin kotimaisten elokuvien ystävälle todella hieno juttu. Ojennan käteni yöpöydälle. Otan kaukosäätimen ja valitsen mieleiseni elokuvan. Edelleen kylkeen pussi irtokarkkeja ja täydellinen ilta on valmis alkamaan. F:n kanssa olemme käyneet hyvin tehokkaasti animaatiouutuudet läpi. Singiä on odotettu ja huomenna onkin sopivasti sen vuoro. Makuunin vuokraelokuvien hinnat vaihtelevat 0,33 eurosta maksimihintaan, joka kuumimmilla uutuuksilla on 4,99e.

Aikaisemmin olen ollut hyvin vaatimaton television käyttäjä. Kunhan kuva näkyy, niin se riittäköön. Nyt tekniikan mennessä huimaa vauhtia eteenpäin tämmöinen arkikäyttäjäkin muuttuu koko ajan tarkemmaksi ja tarkemmaksi. Kyllä, nyt minäkin ymmärrän eron on teräväpiirtolähetyksen ja “normaalin” välillä. Watsonin kautta voinkin katsella lempikanaviani HD-tasoisella kuvalla. Ainut miinus on se, että kuva on ajoittain liiankin tarkka. Ihohuokoset ja pakkeli näkyvät jopa häiritsevästi. Tekniikan kehitys auttaa myös perinteistä sisustajaa. Nykyään televisiot ovat osa sisustusta ja häiritsevät johdot on helppo piilottaa. Aikoinaan oli vaikea yhdistää 32-tuumaista kuvaputkitelevisiota osaksi modernia sisustusta. Olisi täyttänyt puolet tästä minimakkaristani.

Huomenna starttaavat jääkiekon MM-kisat. Joukkueen valinta on taas puhuttanut mediassa, kuten jokaikinen vuosi. Jääkiekko on asia, joka liimaa suomalaisia yhteen. Itse pysyn hyvin mukana kahvipöytäkeskusteluissa, koska Watsonin kautta minulla oli mahdollisuus hankkia C More Sport. Sieltä voin katsoa Leijonien ottelut sinivalkoisen ääneen Antero Mertarannan selostuksella. Viedäänkö vielä vastustajia kebab-kioskille vai mitä se Antero tällä kertaa keksii? Saapa nähdä. Saapa nähdä mitä muita kanavapaketteja tässä vielä intoutuu hankkimaan? Watsonin kautta voin rakentaa juuri mieluiseni palapelin. Hintahaitari paketeissa on 4,30e-29,95e/kk.

Teillä kaikilla on mahdollisuus kokeilla kuukauden ajan maksutta Watsonia. Kokeilujakso ei sisällä maksupaketteja eikä Makuuni-vuokrausmahdollisuutta, mutta käykää ihmeessä tutustumassa! Helppoa, vaivatonta, kotimaista ja koukuttavaa. Applikaatiot ladattavissa täällä: iTunes ja Google Play-kauppa.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

Minä tykkään Mikkelistä!

Kaupallinen yhteistyö: E2O-blogi ja Sokoshotels

Voiko ystävyys alkaa noin kolmekymmentä vuotta vanhoista lastenhuoneen lehmätapeteista? Kyllä, ystävyys voi alkaa myös näin. Otin puolisentoista vuotta sitten selfien vanhempieni kotoa, omasta vanhasta huoneestani. Taustalla näkyi tämä kyseinen tapetti. Meni hetki ja Olli laittoi Instagramissa viestiä, että mistä tuo kuva mahtaa olla? Tapetti näyttää kaukaisesti tutulta. Tästä asiayhteydestä kävi ilmi, että vanhempieni talo on Ollin isän rakentama ja Ollin lapsuudenkoti. Aikamoinen sattuma ja siitä se homma sitten lähti.

Hommahan lähti myös niin, että huristelimme Ollin kanssa vappuperjantaina Mikkeliin viettämään minilomaa. Hyppäsimme autoon. Olli toimi dj:nä ja minä hoidin ajamispuolen. Matka meni oikein rattoisasti ja saavuttuamme Sokoshotel Vaakunan parkkihalliin olimme molemmat ihan fiiliksissä. Niin kiva olla lähellä ja samalla kuitenkin niin kaukana. Heitimme kamppeet huoneeseen ja lähdimme tekemään ekskursiota Mikkelin keskustaan. Suomalainen pikkukaupunki toreineen ja leppoisine ihmisineen. Eepin grilliltä välipala ja huoneeseen päiväunille.

Visulahden vierailua lukuunottamatta emme olleet suunnitelleet reissuamme lainkaan. Tarkoituksena oli vain syödä hyvin ja ottaa rennosti. Päiväunien jälkeen suuntasimme hotellin yläkerran todella valoisaan saunaosastoon. Siellä me saunoimme ja poreilimme Mikkelin kattojen yllä. Ilta-aurinko paisteli mukavasti kattoterassille, jossa kaksi erikoisella tavalla ystävystynyttä kaverusta kertoili toisille mitä erikoisempia tarinoita. Tarinoiden siirtyessä alakerran Frans & Michelle ravintolan ruokalistaan, oli se lähdettävä tarkastamaan ihan paikanpäälle.

Kuvat puhukoon puolestaan. Ruoka oli aivan tajuttoman hyvää ja kruunuksi kahdeksan minuuttia uunissa ollut suklaakakku. Lusikan murtaessa kuoren sisältä valui lämmintä suklaata vaniljajäätelön sekaan. Herkkumiehille aikamoinen onnistuminen. Tarjoilijamme oli todella ystävällinen ja oli mukava kuulla kuinka he pyrkivät käyttämään Mikkelin ja lähialueiden tuotteita listansa tarjonnassa. Söimme vatsamme niin täyteen, että meinasimme suunnata suoraan huoneeseen ja nukkumaan. Päätimme kuitenkin käydä katsastamassa hotellimme yökerhon ja siellähän sitten jutusteltiin hittibiisien tahtiin aamuyön tunneille.

Aamupalan jälkeen oli vuorossa paikka, jonne pääsyä olin odottanut kuin kuuta nousevaa. Visulahden vahakabinetti. Vahakabinetti oli mahtava kokemus. Rakastan nostalgisia paikkoja. Tämä todellakin oli semmoinen. Niinistön Sauli ja muut valtioiden päämiehet ottivat meidät vastaan ja kierroksellamme törmäsimme mm. Juiceen, Sibeliukseen, Frank Pappaan ja Joel Hallikaiseen. Vahakabinettia voin suositella ihan jokaisen matkakohteeksi. Visulahti, Visulahti, siinä on…Kyllä, lähes jokainen osaa jatkaa biisiä tuosta kohdasta.

Mikkeli, tuo ystävällisten ihmisten tyyssija. Ohessa vielä matkakumppanini Ollin kolmen kohdan yhteenveto reissustamme:

  1. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja palvelu oli joka paikassa erinomaista. R-kioskin tiskiltä, vastaanotosta hotellimme ravintolan tarjoilijaan…
  2. Matkailu avartaa, kun on asenne kohdallaan. Niin ulkomailla kuin kotoSuomessakin. Jotkut tykkää matkustaa yksin, toiset seurassa. Itse olen yli viisikymmentä prosenttia sitä mieltä, että vähintään kaksin aina kaunihimpi.
  3. Irtiotto arjesta takaa usein lyömättömän lopputuloksen.

Kiitos Mikkeli!

-Esko-

// Osa kuvista: Olli Laine //