Ja pitkästä aikaa mies sisustushommissa. Tai, ei tämä nyt hirveästi vaatinut. Yhden keikan Ikeaan ja yhden hyväsydämisen ihmisen. Siellä jo varmasti joku hymähtelee ruudun toisella puolella, että nyt se on Esko taas viherkasvin hankkinut. Esko ja viherkasvi, kun ei ole edelleenkään se kaikista paras yhdistelmä. Se on enemmänkin koominen yhdistelmä. Noh, lähdetäänpäs nyt tämän kasvin kanssa kokeilemaan onnea. Myönnän olevani täysin uusavuton näissä viherhommissa, mutta ikinä ei voi oppia mitään, jos ei edes yritä. Ja aina minä olen yrittänyt. Silti ne ovat kaikki kuolleet. Saapa nähdä, kuinka tämän käy.
Pimenevät illat ovatkin sieltä jo kovaa vauhtia saapumassa ja sehän on vallan mukava juttu. En oikeastaan ikinä pidä iltaisin asunnossani päällä noita “oikeita” valoja. Ensinnäkään en pidä noista plafondeista yhtään ja erinäisillä valaisimilla saa juuri oikeaa tunnelmaa. Prismasta löysin aikoinaan kunnon timantin. Itse tuunasin yhden pöytävalaisimen ja nyt sainkin juuri mahtavan uuden tulokkaan.
Näin ystävälläni tuommoisen “betonikuutio”-lampun ja ihastelin sitä välittömästi. Ajattelin, että on varmasti melkoisen arvokas ja hankittu jostain harvinaisesta design-myymälästä (ostettu Clas Ohlsonilta). Ihastelin sitä ja ihastelin, kunnes eräänä aurinkoisena päivänä sainkin todellisen hyvän mielen yllätyksen. Ystäväni oli aistinut sanattoman viestintäni ja hankki minulle tuon valaisimen. Voi, kun ilahduttikin. Nyt minullakin on tuo pieni betonikuutio pöydälläni. Siinä se loistaa viherkasvini vieressä.
Kumpikohan mahtaa loistaa kauemmin? Lamppu vai kasvi?
Pimeneviä iltoja!
-Esko-
P.S. Tänään sain taas viestiä, että selaimen kautta kirjautuessa on ongelmia. Suorat linkit Instasta ja Facebookista toimivat. Jatkan kirjoittamista ihan normaalisti. Uskon ja hyvin hartaasti toivon, että joku viisaampi atk-ihminen hoitaa nämä sivut kuntoon.
