Hyvää nimipäivää Esko! Ainiin. Tänään on minun nimipäiväni. En olisi tätä päivää edes muistanut ellei äitini olisi sitä jo aamuvarhaisella minulle toivotellut. Tämä ei siis ole kirjoitus, jotta nimipäiväni muistettaisiin, ei, ei. Olkoon tämä kunnianosoitus tälle vanhan koulukunnan nimelle. Nimelle, jonka on viimeisen seitsemän vuoden aikana saanut enää 382 vastasyntynyttä. Olkoon tämä kunnianosoitus kaikille niille, jotka ovat eläneet sen hetken useita ja useita kertoja, kun kuulet lainauksen Kummelin sketsistä. ” Esko Mörkö lukee vanhoja Jalluja…” Olkoon tämä kunnianosoitus kaikille niille, jotka ovat saaneet Radiolinjan mainoksen mukaan etuliitteen Dj Esko. Hyviä juttuja molemmat, tietysti.
Nimi on asia, jonka kanssa tulevat vanhemmat aina leikittelevät. Sukulaiset ovat varmoja, että masuasukki (kielitoimisto, poistakaa kyseinen sana maailmasta, käytinpä silti) tullaan nimeämään tietyksi, koska ultraäänikuva näytti juuri Kaisalta tai Kertulta. Osa tekee tämän vaikean päätöksen ajoissa, osa panttaa viimeiseen pisaraan asti. Eli siihen papin otsalle valuttamaan kastevesinimenantojuhlapisaraan. Nimen taustalla on usein joku tarina. Omalle nimelleni kyselin vanhemmiltani historiaa. Odotin jotain hienoa, mutta vastaus oli lyhyt ja ehkä jopa hieman mielikuvitukseton. Esko oli sinun isoäitisi veli ja sointui hyvin isoveljeni nimen mukaan. Näin minusta tuli Esko.
Suomessa on tilastoitu annettuja nimiä vuodesta 1899 ja suosituimmat nimet ovat Juhani ja Maria. Nimet ja tarinat niiden takana ovat varmasti aina täysin tapauskohtaisia ja nimitrendit vaihtelevat suuresti vuosien saatossa. Oman ammattini puolesta pysyn hyvin kartalla nimistä, jotka ovat olleet tiettyinä vuosina suosiossa. Mietinkin tässä, että yhtäkään Dj Eskoa en ole opettanut. Vanhat retronimet ovat pikkuhiljaa nostamassa päätään, on siis vain ajan kysymys milloin kaimapoikia vilistelee entistä enemmän täällä Suomenmaassa.
Palataanpas takaisin tuonne alkuun. Tänään myös sosiaalisessa mediassa tuli muutamia nimipäiväonnitteluja. Sosiaalinen media ja oma äiti ovat siis hyvät herättäjät juuri esimerkiksi oman nimipäivän muistamiseksi. Sosiaalinen media on myös se nykyajan pahvinen postikortti. Synttärionnittelut tulevat sitä kautta ja oman parisuhdestatuksen julkaiseminen Facebookissa jännittää ajoittain enemmän kuin sen mahdollisen kihlasormuksen uittaminen sinne vasempaan nimettömään. Nykyajan viestiminen on nopeaa ja vaivatonta. Tavoittaa myös ihmisiä ympäri maailmaa huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi se pahvinen nimpparikortti. Vaikkakin siinä pahvisessa nimpparikortissa on kyllä ihan se oma fiiliksensä.
Tähän loppuun tämä varmasti kaikille tuttu tehtävä. Keksi jokaisesta nimesi kirjaimesta itseäsi kuvaava adjektiivi. E rikoinen S isukas K oominen O ivaltava.
Naputelkaapas sadepäivän ratoksi omia versioitanne.
-Esko-
// Lähde: Väestörekisterikeskuksen nimisivusto //
13 Comments
Hyvää nimipäivää kuitenkin! t. H uumorintajuinen E loisa L uova I tsenäinen
Kiiiitos…:)
O mituinen
U skalias
T unari
I loinen
Ja hyvää nimpparia!
Kiiiitos…:)
Juovuttava
Aurinkoinen
Naurava
Ihmettelevä
Taitava
Aamuvirkku
Hyvää nimpparia! Mun ristiäisissä (meinasin kirjottaa hautajaisissa, tämän kommentin jälkeen nukkumaan!) pappi unohti nimen ja niimpä tilaisuudesta nauhoitetulla kasetilla kuuluu “öö, mikäs tämän nimi nyt olikaan” 😀
Kiitos…???????? Ja hyvää yötä!!
H upsu
E päitsekäs
I huna
D aisy
I tsensäetsijä
Hauskaa nimpparia vielä päivän päätteeksi????
Kiiiiitos…????
M mukava
A ainutlaatuinen
A antelias
R reilu
I itseironinen
T turhamainen
????????
Hoksasin itse vasta aikuisena omaavani harvinaisen nimen. Alle 5 samannimistä Suomessa. Olleet edelläkävijöitä tavalliset savolaiset vanhempani, kun nimen minulle antaneet 😀 jännä muuten miten sitä omaa nimeään voi joskus hävetä, teininä inhosin. Mutta nyt pidän siitä. (Vaikka sitä käytetään enimmäkseen vain virallisissa tilanteissa.) Nimeni yhdistettynä suht harvinaiseen sukunimeeni, jonka sain mieheltäni, on lienee ainoa Suomessa ja se on ihan kivaa se, olla ainoa 😉 Lapsillani on myös aika harvinaiset, kuitenkin suomalaiseen suuhun ja kirjoitusasuun sopivat, omasta mielestäni toki kauniit nimet 🙂
Paljon käytetystä lempinimestäni teen tuon tehtävän; M mietiskelevä A ajatteleva I ihmisläheinen K kohtelias K kannustava I inhimillinen
Mistä muuten tyttäresi sai nimensä? Haluatko kertoa hänen nimensä tarinan, sekään nimi kun ei ole ihan perinteinen 🙂
[…] Nimi, se on jotenkin niin itsestäänselvä asia, ettei sitä oikein ikinä sen enempää pohdiskele. Onneksi tuli puheeksi, niin osaapa sitten seuraavalla kertoa mitä se Kyrö oikein mahtanee tarkoittaa. Sukunimeni on myös ulkomailla aika hankala kirjoitettava ja aikanaan hotellikortissa lukikin Esco Kirde. Esko ceellä, olisiko siinä uusi hittinimi? Miksi muuten aina Fafasissa (hyvin kansainvälinen ravintola, jossa kassalta huudetaan nimi annoksen ollessa valmis) heidän kysyessä nimeäni muutun silmänräpäyksessä oman elämäni kosmopoliitiksi ja väännän nimeni jotenkin näin: Escou. Se on Esko, Esko Kyrö. […]
[…] Nimi, se on jotenkin niin itsestäänselvä asia, ettei sitä oikein ikinä sen enempää pohdiskele. Onneksi tuli puheeksi, niin osaapa sitten seuraavalla kerralla kertoa mitä se Kyrö oikein mahtanee tarkoittaa. Sukunimeni on myös ulkomailla aika hankala kirjoitettava ja aikanaan hotellikortissa lukikin Esco Kirde. Esko ceellä, olisiko siinä uusi hittinimi? Miksi muuten aina Fafasissa (hyvin kansainvälinen ravintola, jossa kassalta huudetaan nimi annoksen ollessa valmis) heidän kysyessä nimeäni muutun silmänräpäyksessä oman elämäni kosmopoliitiksi ja väännän nimeni jotenkin näin: Escou. Se on Esko, Esko Kyrö. […]