Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , , ,

Kaikkien aikojen karkkipussi

5.9.2018

Näihin olen koukussa. Mitäpä sitä kiistämään. Hyvä se on ihmisellä olla joku pahe. Tämä on kuitenkin hyvin kevyt sellainen. Huomattavasti kurjempia ja turmiollisempiakin saattaisi olla olemassa. Kirjoitellessani älypuhelinpostausta tajusin taas sen tosiasian, että yksinkertaisesti rakastan irtokarkkeja. Olen tännekin kirjoitellut kuinka olen päässyt irti karkista, kuinka saa sokerihimon kuriin. Hetkittäin se onnistuukin, mutta enhän minä vaan voi jättää kunnon irttaripussia kokonaan pois elämästäni.

Kyllähän irtokarkit kuuluvat tiettyihin hetkiin äärimmäisen hyvin. Mitä on elokuvateatteri ja hyvä leffa ilman kahisevaa pussia sylissäsi? Mitä on flunssainen päivä kotona ilman kahisevaa pussia vatsasi päällä? Mitä on yhteinen ilta lapsesi kanssa, kun napsitte niitä parhaita paloja toistenne kahisevista pusseista? Ja sen minä ainakin isänä olen oppinut, kuinka onnistut syömään salaa kaapissa olevia irtokarkkeja. Nykyään tämä on todella haastavaa, koska lapsellani on lähes pettämätön makeistentunnistushajuaisti.

Tässä työarjen alettua on tullut napsittua karkkia ehkäpä jopa hieman liikaa. Työmatkani varrella sijaitsee Halvan makeistehdas ja sinne on auttamatta liian helppo kurvata. Tarjolla on aivan tuoretta lakua ja muita herkkuja. Mansikkalaku kyseisestä puodista on niin hyvää, että se pussi ei kovin kauaa käsissäni vanhene. Oikein mukava myyjäkin moikkaa jo hyvin tuttavallisesti. Onkohan tullut hieman liian usein vierailtua?

Lähes aina irtokarkkivalinnat nousevat puheisiin myös jossain vaiheessa mahdollista treffailua harrastaessa. Vai voiko joku väittää vastaan tässä asiassa? Ai, sinä otit noita ja noita ja noita. Sinulla on kyllä outo karkkimaku. Kaikille on rakentunut tietty teema lähtiessään rakentamaan sitä omaa täydellistä makeispussiaan. Myös itselleni. Mitäpä siis löytyy aina minun siitä itserakentamasta kaikkien aikojen irttaripussista?

Suklaata ei juuri koskaan. En ole kovinkaan suuri ruskean kullan ystävä. Toki työpaikkamme suklaaringissä käyn maistelemassa, mutta juuri koskaan en kokonaista levyä kotiini osta. Olen suurien ja löysien karkkien ystävä. Liskot, joita saa kylläkin vain edesmenneestä Makuunista ja vielä hengittävästä Filmtownista. Nuo Bubsin jättipehmokarkit, joita kuvassakin. Ovat tuoreena aivan tajuttoman hyviä, aina pussiin jos mahdollista. Kaikki erilaiset pehmopääkallot, aina pussiin jos mahdollista. Naperot, nuo värikkäät pikkupallerot, aina pussiin jos mahdollista. Kirpakat colapullot, aina pussiin jos mahdollista. Vähän salmiakkia, aina pussiin. Siinäpä sitä kulmakiviä täydelliselle irttaripussille.

Tämä on muuten ratkaisematon mysteeri. Jos sinulla on mahdollisuus rakentaa täydellinen irtokarkkipussi, niin miksi sinne pohjalle jää aina pyörimään ne samat tutut ”jämäkarkit”? Itselläni ne koostuvat lähinnä mainitsemistani naperoista.

Noniin, mistäpä teidän irtokarkkipussinne koostuu? Löytyykö yhteisiä suosikkeja? Kaikkien aikojen paras karamelli on muuten aikoinaan markkinoilla ollut Roope Ankan kolikko.

-Esko-

Comments (17)

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply HannaL 5.9.2018 at 19:41

    Mä kaipaan Jalkarannan Siwaa, ainakin siellä myytiin Kristalliraha pusseja, mustia ja punaisia sokeripäälysteisiä karkkeja. Mutta irtokarkit, mun pussista löytyy mustia ja suklaisia karkkeja. Ei mitään erityistä lempparia mutta lakua/salmuakkia ja suklaata.

    • Reply Esko 5.9.2018 at 19:48

      Moikka HannaL!
      Jalkarannan Siwa taisikin sijaita siellä ihan koulun kupeessa? Itse en kyseisessä kaupassa hirveän usein vieraillut. Kristallirahat, ah! Muistan. Oli muuten hyviä!!!

  • Reply Xeveliina 5.9.2018 at 20:21

    Kirpeää, kirpeämpää ja vielä kirpeämpää. Niistä on täydellinen pussi tehty. 🙂

    • Reply Esko 5.9.2018 at 21:23

      Ja kieli kiittää ja se hampaiden vihlominen…???? Just hyvä Xeveliina.

  • Reply Veera 5.9.2018 at 20:41

    Toffeefudget! Aina. Ja kaikki suklaa. Tämä aihe on kieltämättä herkullinen.

    • Reply Esko 5.9.2018 at 21:24

      Tämä on todella herkullinen aihe Veera! Fudgeja ei montaa tarvi vetästä, ei…????????

  • Reply HannaL 5.9.2018 at 20:44

    Juuri siinä koulun nurkalla, seurakuntakodin vietessä. Itse siellä kävin joka perjantai ennen nuokulle menoa pussillisen kristallirahoja hakemassa. Ja olihan siwa kotimme toinen lähikauppa Ahtin Superin (entinen spar, nykyinen s-market) lisäksi.

    • Reply Esko 5.9.2018 at 21:24

      Kyllä. Ahdin muistan oikein hyvin. Nyt lopetti se pikkuÄssä sieltä Steinerinkin läheltä…????

  • Reply Iida 6.9.2018 at 06:00

    Salakarkit, tähän käy mitkä vain. Näitä napsitaan silloin kun lapset nukkuu tai on hetken muualla. Tosin tuo pettämätön karkkinenä haistaa vaikka ulos asti että herkkukaapilla on käyty. Omar oli ennen hyvä, nyt sisältö edelleen sama mutta kuoret, ne on tehty niin vaikeasti *lue hitaasti avattavaksi ettei tällainen karkkihimoinen, runsaalla kärsivällisyydellä höytetty tyyppi niitä enää osta. Palautekyselyäkin Fazulle laitoin, mokomista kärsivällisyydenkasvattajapapereista, mutta vastaus ei miellyttänyt niin kauppaan jääkööt.
    Hedelmä merkkarit, nuo paikan irroittajat, saako enää mistään? Kylläpä muuten oli herkullinen aihe ????

    • Reply Esko 6.9.2018 at 23:08

      Hedelmämerkkarit…oli vielä vähän aikaa sitten pienemmässä koossa. Onko nekin jo hävinneet?…???? Omarit, ah! Omar kaikissa muodoissaan. Kyllä, uusi pakkaus on erikoinen. Ehkä se on jotain designiä…

  • Reply ~Anna 6.9.2018 at 10:05

    Parhaat herkut: Halvan valkosuklaalakupallot (päällä salmiakki”pölyä”), fudget, enkkulakut, vaahtissienet, lakumadot, ja tietysti sekalainen lajitelma erilaisia salmiakkeja. Ai että. Hyvä aihe. 🙂

    • Reply Esko 6.9.2018 at 23:06

      Ai, että Anna! Kiitos…????????

  • Reply Mie 6.9.2018 at 18:00

    Itsellä on tapana jättää vikaksi pussin pohjalle lajitelma kaikkein parhaimpia karkkeja, yksi kutakin. Siitä sitten fiiliksen mukaan napsitaan yksi kerrallaan loput karkit naamaan pohtien mikä on paras järjestys lopettaa ja mikä on se kaikkein paras herkkupala joka jää vikaksi. Irtokarkkien syönti on kyllä taidelaji! Aijai… pitääpä lähteä karkin ostoon 😀

    • Reply Esko 6.9.2018 at 23:06

      Se on nimenomaan taidetta!!…???? Nyt sie vaan irttareiden ostoon…

  • Reply Ann 6.9.2018 at 19:12

    Ah, karkit. Karkkilakkoilijalle turhan herkullinen postaus. Omaan pussiin suklaata ja salmiakkia. Tällä hetkellä pakastetut viinirypäleet karkinhimoon, toimii!

    • Reply Esko 6.9.2018 at 23:05

      Anteeksi Ann…????
      Pakastetut viininrypäleet, en ole moisia koskaan kokeillut…

  • Reply Kyllä rakkaani. Saat testata vihdoin kokonaan maksettua Toyotaa – E2O 8.1.2019 at 18:14

    […] lähdin haastamaan itseäni ja pyrin ainakin hetkittäisesti vähentämään ulkona syömistä. Karkit ja turhat sokerit saavat nyt pysyä myös hetkisen aikaa syrjässä. Saapa nähdä kauan jaksaa. Vahva kaksi päivää kestänyt startti […]

  • Leave a Reply

    Categories

    Archives