Pysähdyimme ystäväni Ollin kanssa Ideaparkiin syömään matkallamme Tampereelta Helsinkiin. Siellähän olikin paraatipaikalla suuri hääkakkukavalkadi esillä. Niitä ihastellessamme keskustelumme johtivat monien mutkien kautta nykydeittailun väistämättömiin sudenkuoppiin. Oletettavasti nämä eivät ole vain meidän miesten omissa pienissä päissämme pyöriteltyjä asioita. Vai miltä kuulostaavat seuraavat “totuudet”?
- Liikaa viestejä
- Liian vähän viestejä
- Omaan päähän muokatut aivan tähtitieteelliset kriteerit mahdolliselle mielitietylle.
- Tapailun päätyttyä kumppaniin törmääminen ensimmäistä kertaa erinäisissä deittisovelluksissa. Hetkittäinen ”shokki” ja heti perään toteaminen. Niin, olenhan itsekin täällä.
- ”Ghostaaminen” eli viestikumppanin täysin yllättävä katoaminen. Itsehän myönnän tätä myös harjoittaneeni. En ole ylpeä millään tasolla tästä taidosta.
- Seuraava on parempi- ajattelumalli
- Viime hetken perumiset odotetuille treffeille
- ”Stalkkaus” ennen tapaamista ja sitä kautta rakennetut ennakko-oletukset ennen yhtäkään sananvaihtoa kasvotusten.
- Tinder-jojoilu, joka johtaa usein tuohon viimeiseen ranskalaiseen viivaan.
- Kyynistyminen
Omalla tavallaanhan tämä on kuitenkin hyvin kiehtova elämänvaihe, joka varmasti saa ajan kuluessa ympärilleen ne kultaiset reunukset. Voi sitten hienoisella hymynkareella lueskella näitä kirjoitettuja juttujani. Eilen jostain Instagramin syövereistä iski silmiini teksti, joka meni jotenkin näin. ”…kun lopettaa rakkauden perässä juoksemisen, juokseekin se kiinni sinut.” Voi siis huoletta höllätä vauhtia ja pysähtyä paikoilleen.
Kuinka muuten tulkitsette tuon yhdessä kakussa esiintyvän portaiden yläpäässä istuvan neitokaisen ilmeen? Innokas, onnellinen, pitkästynyt…
Mukavaa sunnuntaita!
-Esko-
6 Comments
Erityisesti porraskakku herätti ajatuksia. Morsiuspari on niin kovin onnellisen näköinen, joten heiltä voisi irrota muutamat kommentit häiden kymnyksellä:
Morsian kakun huipulla:
“Puuh, tästä se alamäki alkaa!”
“Ois kyllä pitäny odottaa vielä sitä seuraavaa tinderdeittiä…”
“Otin ihan turhaan nää megabosat, ku toi mieshän on selkeitä peppumiehiä…”
“Tuleekohan tästä mahalasku?”
“Apua, kumpaan käteen se sormus nyt pujotettiinkaan??!?”
“Voi tsiisus, tuli niin kauhea kiire pois sinkkumarkkinoilta, että unohdin kengätkin!”
Sulhanen kakun juurella:
“Tää taitaa olla virhe, saatana.”
“Mitä mä ny siellä alttarilla sanon? Ehkä JOO, ainaki pari vuotta tahdon??” “APUAA!!! Mua masentaa tää naiminen.”
“Mehän ollaan ihan eri kerroksen väkeäkin!”
“Tästä tulee vielä pitkä kakku lusikoitavaks…”
Jotenki jäin miettimään, että voisikohan masentava kakku oikeasti pilata orastavan avio-onnen? Vai alkaisikohan yhteinen onni vaan huipulla huumorilla? Kiitokset vaan kakkutaiteilijalle.
Muusa!
Nyt on kiitettävä tästä viestistä! Sait minut naurahtamaan ääneen. Kunnon viiltävä analyysi ja huipulla huumorilla lienee selviää tilanteesta kuin tilanteesta. Esim. kakkuportaista. Hieno kakku ja onnistunut kyllä. Saa analysoimaan tarkoitusta syvällisesti ja monesta eri kulmasta. Ei ihan helppo homma. Hauskaa viikkoa! ❄
Muusa, aivan loistava kommentti, jäätävän tarkkoja huomioita!! Todellakin sai aikaiseksi kunnon naurut! Tuo liitto on kyllä noilla ilmeillä täysin tuhoontuomittu..toimisikohan paremmin erokakkuna..”me tiedettiin lopputulos jo silloin..”
Mukavaa viikkoa😊
Mukavaa viikkoa sinullekin Heli!! ❄❄
Porraskakusta tuli lähinnä mieleen että eikö avioliitto ole yhteinen tie, yhdessä kulkemista. Ilmeet on kakussa niin tylsistyneitä, huonolla tavalla odottavia. Nyt molemmat ovat omillaan. Nainen odottaa että mies kapuaa ylös ja mies odottaa alhaalla että nainen tulisi alas. Tuleeko kompromissia kummankaan puolelta?
Iltoja Tiina!
Voi kyllä sanoa, että todella onnistunut kakku 🎂. Ja kuinka paljon ilmeillä saa aikaan. Liekö virhe vai tarkoitus? Jättää loppuratkaisun syöjän tai katsojan mietittäväksi. Hauskaa viikkoa! ❄❄