Tinderiä en osaa edelleenkään käyttää oikein. Tai en kyllä tiedä miten sitä tulisi edes käyttää. Varmasti viesteihin tulisi ainakin vastailla hieman aktiivisemmin. Tinder Gold sekoiluni meinasi johtaa elinikäiseen maksusitoumukseen sydänsovelluksen kanssa. Luulin ottaneeni sen vain kuukaudeksi, mutta sehän sitten jatkuikin ja jatkuikin. Jostain syystä en onnistunut sitä ihan ongelmitta lopettamaan.
Jouduin olemaan sähköpostiyhteydessä ihan Tinderin asiakaspalvelijoiden kanssa. Kiitos heille, että asia ratkesi ja palasin ihan rivikäyttäjäksi ilman kultaista kuorrutusta. Viimeinen meilini päättyi sanoihin: This is so frustrating. Please, can you help me! Ihan kuin kyseessä olisi ollut suurempikin ongelma. Nauratti itseänikin.
Nauratti tai ainakin hymyilytti myös tämä minulle saapunut kommentti vanhaan Unelmien aviomies kirjoitukseen. Tämä oli niin sympaattinen viesti, että pakko vastata oikein pidemmän kaavan kautta.
”Muutapa tänne Keski-Suomeen ja lyödään hynttyyt yhteen. Toivotaan, että lapsemme tulevat toimeen, ja tehdään heille liuta pikkusisaruksia Eikös tässä vielä kolme lasta ehtisi saamaan. Siinä menisi kyllä meikäläisen raja :’D Ostettaisiin joku asuttava rintamamiestalo ja paimennattaisiin siellä katrasta. Opettajina oltaisiin lasten kanssa kaikki lomat yhdessä. Täältä on hyvät etäisyydet kaikkialle. On kaupunkikulttuuriakin ja Päijännettä.”
Meikäläisen rajoihin ei taida enää ihan kolme pientä tulokasta mahtua. Olen mieltänyt itseni yhden oman lapsen vanhemmaksi ja semmoinen ihana on jo siunaantunut. Ehtisi varmasti jos ei ole uskominen minulle suunnaattuun mainontaan tuolla ATK-maailmassa. Ihmettelen mistä ne juuri minulle osuvat? Onko testosteronitasosi laskussa? Haluttomuutta? Provexin on ratkaisu ennenaikaiseen hiustenlähtöön ja mitä vielä? Nuorekas minä olen ja hyvässä kunnossa, mutta ehkä suurperhe ei ole se minun juttuni. Näihin talkoisiin osallistun siis vain niinsanotun harjoittelijan roolissa.
Kanssani ei kyllä kannata rintamamiestaloa hankkia. Tämä on hyvä kertoa ja tässä vaiheessa. Tällä hetkellä asunnossani on 31 neliötä ja ne riittävät oikein hyvin vastaamaan tarpeisiini. Tietääkseni noissa kohteissa tulisi olla hyvinkin remontointiorientoitunut ihminen. Valitettavasti minä en sitä ole. Menettäisit hermosi kanssani noissa asioissa aivan varmasti. Toki perushommat onnistuvat, mutta kokonaisen rintamamiestalon remontointi olisi sataprosenttisen varma sinetti orastavalle vuosisadan rakkaustarinallemme. Ihan pientä laittoa vaan…
Keski-Suomi on upeaa seutua ja Päijänne kuorruttaa sitä kakkua entisestään. Minä olen päätöksen tehnyt, että pelkästään lemmen perässä en lähde koskaan minnekään muuttamaan. Äitinä varmasti ymmärtänet tämän asian. Kaupunkikulttuuri kiehtoo minua toki suuresti ja mielelläni minä uusiin kaupunkeihin ja niiden tarjontaan tutustun. Hynttyitä voi siis lyödä yhteen vain niinsanotuilla pistokeikoilla, mutta en oikein semmoisiakaan harrasta.
Opettaja puolisona olisikin oikein toimiva yhdistelmä, jos osaat irroittautua työasioista kotiin tultuasi. Pedagogisia leikkejä en jaksa yhtään enää työpaikkani ulkopuolella. Jos laminointikonetta yrität salaa makuukammarin alalaatikkoon piilottaa, niin… Lomat, ah ne lomat. Sinäpä sen sanoit. Tarjoavat sitten mahdollisuuden vapaaseen ja stressittömään yhdessäoloon kymmenen lapsen uusperheemme kanssa siellä yhdessä remontoimassamme rintamiestalossa Päijänteen rannalla. Pihassa ekologinen pistokeladattava hybridiauto ja päältäajettava ruohonleikkuri. Grilli ja trampolini. Eikun, eikun…
Toivottavasti en kuulostanut liian tylyltä.
Ihanaa keskiviikkoa!!
-Esko-
//Kuva: Jere Lehtonen//
6 Comments
Siis oletpa vaan mahtava, emmä kestä! Olet ainoa miesbloggari jota seuraan, enkä oikeestaan tiedä miksi seuraan sua? Ehkä oot vaan niin mahti! Ja kirjoitat asioista mistä harva mies kirjoittaa tai edes puhuu, huippua. Täällä yhden 7kk ikäisen pojan äiti ja kyllä miellän itseni myös “vaan” yhden lapsen vanhemmaksi.
Oi, kiitos Carita!
Olipa mukava ja piristävä viesti tänne hienoiseen harmauteen. 💎🙏🏻
Moikka Esko. Sanoisin, ettei ehkä kannata liikaa lukkiutua tiettyihin mielikuviin esim. ”yhden lapsen isä” jne. Toki jos näin todella koet, etkä näe muuta mahdollisuutta, niin sitten niin. Mutta varmasti tuo myös ”rajoittaa” jonkin verran kumppanipuolella ja voi ns. karsia vaihtoehtoja. Tarkoitan, että tulevalla kumppanilla olisi sitten jo mahdollisesti omat lapset hankittuna (perhe-elämien yhteensovittamisen haasteet) tai hän olisi vela (mutta tykkäisi kuitenkin osittaisesta uusperhe-elosta, voi rajoittaa tämäkin tai sanoisin, ettei kaikista erityisesti lapsetonta elämää haluavista moiseen ole). Noh puolensa kaikessa ja ihmiset ovat erilaisia. Silti kannattaa olla avoimin mielin..:) oma miehenikin ajatteli lapsensa jo hankkineen, kun avioero yllätti. Tapasimme (itseasiassa Tinderissä :D) ja näin vuosia myöhemmin meille tulee vielä yksi yhteinen, minulle ensimmäinen ja todella tärkeä lapsi. Arvostan, että voi myös joustaa. Tietenkin jotkin asiat voivat olla ns. deal breakereita eikä siinä mitään. Olen vaan kiitollinen, ettei tuo lapsi-asia sitten omalla miehellä ollutkaan loppuen lopuksi sellainen, vaikka aiemmin siltä oli tuntunut.. asiat voivat joskus muuttua ja elämä vie:) tsemppiä!
Kiitos ja hieno tarina teillä!! ❤️ Terveisiä kaikille!!
Näihin lukemiin mennessä sitä itsekukin tietää melko hyvin, minkälaisia juttuja ja puitteita sitä elämäänsä haluaa. Ja mitä taas vähän vähemmän, tai ei ollenkaan.
Mutta kun tää elämäpä on sen verran hauska juttu, että se ei ihan aina kysy sitä oikeaa aikaa, paikkaa tai muuta tilannetta erilaisille tapahtumille. Niissä kohdissa sitä voi päättää, pitääkö jääräpäisesti kiinni omista ajatuksistaan/oletuksistaan vai heittäytyykö sitä joskus “virran vietäväksi” vähän seikkailemaan.
Enkä nyt tarkoita, että lähde lähde Esko sinne Päijänteen rannalle suurperheen isäksi. Vaan sitä, että uskalla joskus kurkistaa, mitä nurkan takana on, ja vaikka kenties ottaa muutama askelkin sille sivukadulle, mitä et ehkä ollut ajatellutkaan, että vois kulkea. Vaikkei se vie suoraan sinne, mihin olit ajatellut mennä, ja vaikka on noi mukulakivetkin ja kaikenlaista… 😊😊
Niiiin totta Ellis! Jospa lähtisinkin…😀