Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , ,

Miehen pelko

13.2.2020

”Kun miehiltä kysyy, miksi he eivät halua lapsia, yksi pelko nousee yli muiden – asiantuntija tunnistaa huolen” Olihan tähän otsikkoon klikattava Iltasanomista. Se johdatteli Me Naisten miehille teettämään kyselyyn. Ymmärrän, ei ehkä se kaikista tieteellisesti pätevin kyselytutkimus, mutta tämän jutussa esiintullen pelon ymmärrän todella hyvin. Kyselyn mukaan moni mies kokee, että äidillä on suurempi oikeus lapseen, jos vanhemmat eroavat. Kiitos siis kyseisille lehdille inspiraatiosta tämän kirjoituksen rakentamiseen.

Mielestäni tämä on miehelle hyvin relevantti pelko. Nykyään lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Vuosittain kymmenet tuhannet lapset kokevat vanhempiensa eron. Rakkaussuhde aikuisten välillä päättyy. Se ei kuitenkaan tietääkseni tarkoita, että rakkaussuhde aikuisen ja lapsen välillä tulisi heikentyä tai pahimmassa tapauksessa päättyä. Lapsen suhdetta omiin vanhempiinsa tulisi vaalia kaikista vastatuulista ja synkistä hetkistä huolimatta.

Vanhemmat astelevat iloisena neuvolaan ja terveydenhoitaja ottaa dopplerin esille. Se upea hetki, kun alkaa kuulua sikiön sydämen syke. Pamppailee muistaakseni muuten melkoisen kiivaasti. Siinä hetkessä sitä varmasti hyvin harva vanhempi miettii, että paljonkohan mahtaa olla oma syke, jos se yhdessä rakennettu rakkaustarina sillä suurimmalla mahdollisella lahjalla tuleekin tiensä päähän. Pamppailee muistaakseni muuten melkoisen kiivaasti. 

Erotilanne ja etenkin erotilanne, johon liittyy lapsia on kyllä semmoinen pesuohjelma, jota en ainakaan henkilökohtaisesti halua enää ikinä käydä läpi. Linkoomisnopeus on säädetty maksimille ja koskaan sieltä ei aivan tahratonta pyykkiä ulos tule. Tahrat puhdistuvat käytössä, mutta kyllä sinne pieni jälki aina jää. Tässä varmasti myös yksi pienoinen tahra ja syy siihen miksi edelleen vuosienkin jälkeen kirjoittelen säännöllisin väliajoin erikoisia sinkkuhöpinöitäni. 

Vaikuttaja on termi, jota itse en osaa omaan sanavarastooni lisätä. Käytänpäs sitä kuitenkin seuraavassa. Olisipa hienoa, jos voisi tätä kautta vaikuttaa tai saada edes yhden ihmisen miettimään näitä asioita. Kerran muuten tapasin erään naisen, joka kiitteli kirjoituksistani. Sanoi, että on kauttani päässyt jollain tasolla aistimaan miehen tunne-elämää niillä vaikeillakin hetkillä. Eli periaatteessa olen siis jo osittain onnistunut vaikuttaja.   

Eikä minusta olisikaan jakamaan täydellisiä ravintosuosituksia, ei. Ne olisivat ihan yhtä luotettavia, kun Instagramissa päiden yläpuolella pyörivät Disney-hahmo- tai ikägeneraattorit.

Mitä pelolle voi tehdä? 

Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen.

Sitä pelko pelkää,

Syliin ottamista.

– Tommy Tabermann-

Hyvää torstaita ja aika hyvin sopii tuo Tommy Tabermannin runo tähän kirjoituksen päätteeksi.

-Esko-

// Kuva: Pasi Salervo Lähde: Me Naiset ja iltasanomat //

Comments (4)

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Ina 13.2.2020 at 21:22

    Surullista että näin on. Olen kohta kuusi vuotta tapaillut eronnutta miestä jonka entinen vaimo ei anna suhteemme kehittyä, vaan uhkailee ja kiristää ties millä käyttäen omia lapsiaan aseena. Ja mies ei uskalla mennä oikeuteen juuri tuon mainitsemasi pelon takia. So I hear you. Mutta ihanan kaunis tuo Tabermannin runo. Noinhan sitä pitäisi usksltaa kohdata pahimmat pelkonsa. Eikä väkisin yrittää paeta niitä kaikin keinoin.

    • Reply Esko 15.2.2020 at 16:10

      Kaikkea hyvää teille Ina.

  • Reply Heli 14.2.2020 at 09:50

    Kyllä näitä asioita on tärkeää nostaa esille. Varmasti monelle miehelle ihan totta. Minä puolustan kyllä isänkin oikeuksia. Siihen on montakin syytä. Lapsi on molemmille varmasti yhtä rakas. Vaikka asioita tehdään erilailla, meillä ei ole olemassa mittaria millä mitataan parempi vanhemmuus. Tämähän ei toki tarkoita sitä, etteikö eron jälkeen olisi välillä ollut juuri näistä asioista ihmeissään, mutta onneksi tietyt asiat tasoittuu ajan myötä omassakin päässä. Kyllä on mukavaa huomata, että lapsella on myös isän kanssa todella hieno yhteys. Miksi lyödä kapuloita rattaisiin, jos siihen ei ole oikeaa syytä. Aikuisen on yksinkertaisesti vain erotettava ne omat pahat mielet ja ajateltava vanhemmuus erikseen. Ei aina helppoa, mutta eikös juuri siinä syntymän hetkellä ole se tunne, että tämän pienen ihmisen vuoksi teen aina parhaani.

    • Reply Esko 15.2.2020 at 16:12

      Kyllä Heli, juurikin näin!
      Vanhemmuudessa ei tupata oikein noita paremmuuspalkintoja jakamaan ja hyvä niin. Tulee ylämäki tulee alamäkiä. Sehän nyt on päivänselvää ja nämä tulee vaan kääntää vahvuudeksi ja vedellä hyvällä sekä kaikkia kunnioittavalla meiningillä eteenpäin. Mukavaa viikonloppua!!

    Leave a Reply to Ina Cancel Reply

    Categories

    Archives