Ja, siihen voit laittaa nimesi alle. Näin olin sitten kirjoittanut sopimuksen mallitoimiston kanssa. Tämä tapahtui kesällä ja enpäs olisi ikipäivänä uskonut, että teen jotain tämmöistä vielä elämäni aikana. Tykkään puuhailla kaikkea omasta arkityöstä poikkeavaa. Pitää mielen virkeänä ja laitan tähän myös vanhan fraasin. Vaihtelu virkistää. Ainakin tietyissä asioissa. No, mutta perjantaina olin sitten elämäni ensimmäisissä kuvauksissa ja suoraan syvään päätyyn herra noviisi laitettiin. Liikkuvan kuvan näyttelyrooli mainosklippiin. Ei ole muuten ihan helppoa hommaa.
En oikein osannut edes jännittää tilannetta, koska en tiennyt yhtään mitä odottaa. H-hetken koittaessa sitä alkoi vähän nousta hikikarpaloita otsalle ja mielessä jyskytti ajatus, että mitähän helvettiä sinä Esko olet taas mennyt tekemään? Sitten astui esiin aivan mielettömän tärkeä henkilö.
Mainoksen ohjaaja oli aivan loistava tyyppi. Kehui ja kannusti. Esko, hienosti menee. Esko, loistavaa. Esko, juuri tuota haettiin. Jokaisen kohtauksen jälkeen pieni työporukka antoi kollektiiviset aplodit ja itsevarmuus kasvoi ja selkä suoristui itselläni minuutti minuutilta. Lopputulos näytti ainakin omaan silmääni todella hyvältä ja jälleen kerran se positiivinen palaute ja mukavat sanat nousivat arvoon arvaamattomaan.
Itse kotiin ajellessani mietin itseäni siinä omassa arkityössäni. Pyrin antamaan aina lapsille positiivista palautetta, ihan aina. Pienestäkin onnistumisesta. Pyrin luomaan luokkaan semmoisen ilmapiirin, jossa jokainen voi ja uskaltaa olla oma itsensä. Vielä tässä iässä se positiivinen palaute ja kannustaminen tuntui äärimmäisen hyvältä ja nosti itsetuntoani tuommoisessa uudessa tilanteessa, niin kuinka tärkeää se onkaan pienelle lapselle? Olettaisin, että todella tärkeää.
Itselleni tuo mainoskuvauspäivä olikin sitten jollain tavalla todella merkityksellinen. Ei siis sillä, että sain vähän taskurahaa ja olin mallina, vaan ihan toisesta syystä. Minun itsetuntoni ja usko omiin kykyihin ja pystyvyyteen on kokenut kolauksen tässä viimeisinä vuosina. En mä oikein jaksa. En mä osaa. Ei toi kuitenkaan minusta välitä. En mä tuolle uskalla viestiä laittaa.
Niin, siis tämä on heijastunut näihin naishommiinkin. Semmoinen rohkeus ja terve itsetunto on ollut hieman hakusessa, mutta josko se vuosi 2021 toisi tähän hieman potkua. Esko, hienosti menee. Lähdetäänpäs tuon herra ohjaajan sanoilla tähän tulevaan vuoteen ja urheilutermein lopetan tämän tekstin.
Katsotaan mihin se riittää.
-Esko-
// Kuva: Amanda Aho //
2 Comments
Niin totta!
Positiivisuuden kautta ne huonoimmatkin asiat tuntuu kivoilta, ja varsinkin pienen ihmisen (miksei suurenkin..) saa jätti iloiselle mielelle kun kehuu ja kannustaa.
Hyvä Esko että otit harppauksen uuteen, et varmasti kadu. Kivaa talvista viikkoa!
Kivaa ja näemmä äärimmäisen talvista viikkoa sinullekin Iida…❄️💎❄️