Viimeisiä viedään…

Viimeisiä lomapäiviä viedään kesälomasta 2018. Niinpä tänään päätimme pikkumimmin kanssa ottaa kaiken ilon irti. Nappasimme ystäväperheen mukaan ja suuntasimme kohti Vihtiä ja siellä sijaitsevaa aivan uutta tuttavuutta Puuhaparkia. F oli bongannut televisiomainoksesta flossaavan ja däbbäävän tiikerin ja olihan se nuorisotrendien aallonharjalla ratsastava Tedi Tiikeri nähtävä livenä. Ja siellähän se tikru käveli lähes välittömästi vastaan. Oli muuten erittäin hyvä maskotti. Osasi ottaa lapset niin hyvin huomioon ja siellä he yhdessä vetelivät Fortnite-tanssia ja däbbäilivät. Hyvä tiikeri, kymmenen pistettä!

Itse pidän juuri tämäntyyppisistä puistoista. Jokaista laitetta kuljettaa vain sinun oma moottorisi. Ja miten noissa pienissä ihmisissä siellä moottorissa voi löytyä sitä potkua? Ei lopu polttoaine millään. Siihen vielä lisätään lasten tyyli tehdä kaikki siirtymät juosten, on päivän liikunta-aktiviteetti suoritettu mallikkaasti. Miksiköhän aikuiset eivät enää juokse paikasta toiseen? Voisi ehkäpä näyttää hieman erikoiselta.

Puuhapark on tehnyt myös hyvin merkittävän hankinnan. Varmasti todella moni muistaa Linnanmäeltä tutun Vekkulan. Sehän löytyy jatkossa Puuhaparkista. Ei ollut vielä auki, mutta todella hieno ele Puuhaparkin väeltä ottaa klassikko uusiokäyttöön. Mietinkin tänään kauan mistä tuo yhdessä kuvassa esiintyvä hieman pelottava pelle on tuttu. Siellähän se Vekkulan keulakuvana on Linnanmäellä tököttänyt vuosikaudet.

Puuhaparkista suuntasimme vielä iltauinneille aivan uuteen tuttavuuteen. Pirkkolan urheilupuiston keskellä sijaitseva Plotti-tekojärvi on lapsiperheille optimaalinen uintipaikka. Matala, hiekkapohja ja vesiliukumäki. Suosittelen tutustumaan näihin kahteen kovaan Peehen. Puuhapark, Plotti ja perjantai. Itseasiassa kolmen kovan peen päivä! Kymmenen pistettä!

-Esko-

Hyvän mielen yllätys

Ja pitkästä aikaa mies sisustushommissa. Tai, ei tämä nyt hirveästi vaatinut. Yhden keikan Ikeaan ja yhden hyväsydämisen ihmisen. Siellä jo varmasti joku hymähtelee ruudun toisella puolella, että nyt se on Esko taas viherkasvin hankkinut. Esko ja viherkasvi, kun ei ole edelleenkään se kaikista paras yhdistelmä. Se on enemmänkin koominen yhdistelmä. Noh, lähdetäänpäs nyt tämän kasvin kanssa kokeilemaan onnea. Myönnän olevani täysin uusavuton näissä viherhommissa, mutta ikinä ei voi oppia mitään, jos ei edes yritä. Ja aina minä olen yrittänyt. Silti ne ovat kaikki kuolleet. Saapa nähdä, kuinka tämän käy.

Pimenevät illat ovatkin sieltä jo kovaa vauhtia saapumassa ja sehän on vallan mukava juttu. En oikeastaan ikinä pidä iltaisin asunnossani päällä noita “oikeita” valoja. Ensinnäkään en pidä noista plafondeista yhtään ja erinäisillä valaisimilla saa juuri oikeaa tunnelmaa. Prismasta löysin aikoinaan kunnon timantin. Itse tuunasin yhden pöytävalaisimen ja nyt sainkin juuri mahtavan uuden tulokkaan.

Näin ystävälläni tuommoisen “betonikuutio”-lampun ja ihastelin sitä välittömästi. Ajattelin, että on varmasti melkoisen arvokas ja hankittu jostain harvinaisesta design-myymälästä (ostettu Clas Ohlsonilta). Ihastelin sitä ja ihastelin, kunnes eräänä aurinkoisena päivänä sainkin todellisen hyvän mielen yllätyksen. Ystäväni oli aistinut sanattoman viestintäni ja hankki minulle tuon valaisimen. Voi, kun ilahduttikin. Nyt minullakin on tuo pieni betonikuutio pöydälläni. Siinä se loistaa viherkasvini vieressä.

Kumpikohan mahtaa loistaa kauemmin? Lamppu vai kasvi?

Pimeneviä iltoja!

-Esko-

P.S. Tänään sain taas viestiä, että selaimen kautta kirjautuessa on ongelmia. Suorat linkit Instasta ja Facebookista toimivat. Jatkan kirjoittamista ihan normaalisti. Uskon ja hyvin hartaasti toivon, että joku viisaampi atk-ihminen hoitaa nämä sivut kuntoon.