Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

kiitos

, , ,

Sä olet fiksu kaveri, mutta miksi sä käyttäydyt kuin idiootti?

5.11.2018

Facebookissa tärähti feediin serkkupoikani parrakas naama linkin yhteydessä, joka käsitteli opettajan merkitystä nuoren elämässä. Kuinka ne opettajan sanat voivat antaa lapsen tai nuoren elämässä uuden suunnan. Itsehän olen jo tulipunaisia kukkasia jaellut tässä RUUSUJA OPETTAJILLE- kirjoituksessani. Opettajat ovat hyviä tyyppejä, joiden merkitys lasten ja nuorten elämään on varmasti huomattavasti suurempi kuin mitä opettajat itse edes ymmärtävät (varmasti niin hyvässä, kuin pahassa, mutta mennään nyt niinsanotusti posin kautta). Täältä Ylen sivuilta pääsee kiittämään opettajaa, joka on juuri sinulle ollut tärkeä. Kiitoksia on annettu todella paljon ja itse opettajana toimivana, niiden lukeminen oli oikein antoisaa.

”Sä olet fiksu jätkä, miksi sä käyttäydyt kuin idiootti?” Oli sanonut serkkupojalleni hänen kymppiluokan opettajansa. Onneksi sanoi ja kyllä ei siitä tarvinnut kenenkään mieltänsä pahoittaa. Katsoin videolinkin, jossa Tuomas ja juuri tämä hänen vanha kymppiluokan opettajansa kohtaavat. Tuli kylmät väreet. Teot ja sanat voivat olla itseään etsivän nuoren elämässä aivan valtavia. Se oikea ihminen juuri siihen oikeaan ajanjaksoon saattaa nostaa sen putoamassa olevan junan takaisin raiteilleen. Ohjata sen kohti tulevaisuutta vahvana ja omaan itseensä uskovana.

Ajoittain minulta kysellään mitkä mahtavat olla parhaita puolia opettajana. Juuri viime viikolla vastasin tähän hyvin vaatimattomasti. Olen maailman paras antamaan positiivista palautetta rennonletkeällä otteella. Opetukseni peruslähtökohta on löytää niitä hyviä murusia, joiden pohjalle voi lähteä rakentamaan. Tämmöinen palaute saapui taannoin Facebookin viestiboksiini. ” Muistatkohan vielä meidät ala-asteelta? Olit silloin meillä sijaisena ja olet jäänyt mieleemme erityisen hyvänä opettajana. Meillä vaihtui opettajat tiuhaan tahtiin ja on hämmästyttävää miten nopeasti saavutitkaan luottamuksen meihin lapsiin. Mieleen on jäänyt mm. hauskat apinatossut, joilla palkitsit viikon onnistujaa. Rento asenteesi tarttui myös meihin oppilaisiin ja teit koulunkäynnistä hauskaa! Kiitos!!!! ”

Hyvää palautetta on aina mukava saada ja edelleen on samat metodit käytössä. Apinatossut ovat tosin vaihtuneet Homer-tossuiksi. Opetusuunnitelmat uudistuvat, mutta viikon onnistujan tossut säilyvät vuodesta toiseen. Toivottavasti tuo vanhojen oppilaideni mainitsema rento asenne säilyy myös. Sitä ei ole opettajankoulutuksessa opetettu. Se tulee selkärangasta.

Hauskaa viikkoa!!

-Esko-

// Inspiraationa: Ylen Kiitä opettajaa- sivu Kuvat: Pasi Salervo ja Pixabay //

Comments (2)
, , , , ,

Melkein kolme miljoonaa, siis kolme miljoonaa!

17.12.2017

Tänään käväisin tuolla Googlen Analytics- palvelussa kurkkaamassa kuinka paljon sivuillani on vierailtu sitten ensimmäisen kirjoitukseni. Tuo niin viisas Google tiesi kertoa, että sivujani on katseltu reilun puolentoista vuoden aikana melkein kolme miljoonaa kertaa. Kolme miljoonaa kuulostaa ainakin minun korvaani aivan järjettömältä luvulta. Hyvä ennenaikainen joululahja, josta jälleen kerran saan kiittää teitä. Teitä, jotka sivuilleni kerta toisensa jälkeen suuntavaat, kiitos. Ostin tänään itselleni heräteostoksena myös toisen joululahjan, ruusukultaisen ranskanbulldogin. Noh, tästä myöhemmin lisää.

Olen tässä matkan varrella kysellyt muutamia asioita teiltä lukijoiltani. Tehnyt omaa pientä lukijatutkimustani. Ensimmäinen olikin melkoisen suora kysymys: Kuka sinä olet? Kommentteja luettuani sain hyvin kuvaa, että suurin osa lukijoistani on naispuolisia. Salaa haluan toivoa, että mukana on myös miehiä. Yksi missioistani on ollut saada miehiä mukaan tänne blogien pariin. En tiedä, kuinka olen mahtanut onnistua? Kyllä kommentteja on tullut myös miehiltä ja se on hienoa se. Työ jatkuu…

Toinen kysymykseni liittyi maantieteeseen. Eli missäpäin maailmaa tämän erikoisen höheltäjän kirjoituksia lueskellaan? Jotenkin se on outoa, että vastauksia tuli aivan ympäri Suomea ja ihan sieltä Ameriikoista asti. Oulu taisi nousta useimmin esiin kommenttikentässä. Sinne täytyisikin matkustaa ensi kesänä. Pannukakkukahvila jätti todella hyvät muistot viime kerralla ja siitä Qstockista on ollut kavereiden kanssa puhetta jo niin monena vuonna. Jos menisi autolla niin näkisi matkalla aika monta paikkaa. Roadtrip siis harkintaan.

Viimeisimpänä tiedustelin mistä olen sinne ruudullesi hypähtänyt? Kyllähän television voima on suuri ja valtaosa on naamaani siellä vastaanottimessa törmännyt. Jäänyt sitä kautta seurailemaan ja hyvä niin. Tiedostan sen toki itsekin, että olen vähän tämmöinen somemaailman “Idols”-henkilö. Ilman Iholla-televisiosarjaa ei voisi haaveillakaan tuommoisista lukijamääristä. Paljon on sen jälkeen tapahtunut. Paljon on tehty työtä avoimesti ja rehellisesti. Uskon ja toivon, että silläkin olisi vaikutusta asiaan. Työ jatkuu…

Tasan viikon päästä on muuten jouluaatto. Kiitos vielä kerran teille kaikille mukavasta ennenaikaisesta joululahjasta!!

Onko joulustressiä? Vai meneekö leppoisissa merkeissä?

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (11)

Categories

Archives