Olipahan kuukausi. Oli syntymäpäivää, oli some-kohua, oli poskipäitä polttavaa auringonpaistetta, oli raapattuja autonikkunoita ja aamuisia herätyksiä valkoiseen maahan. Oli erikoisia tapahtumia ja oli myös paljon positiivista.
- Taloyhtiömme yhtiökokous. Huokui pienkerrostalon ydinasia: yhteisöllisyys. Hyviä tyyppejä, hyvällä meinigillä.
- Kahden kauan haaveilemani paikan näkeminen “livenä”. Visulahden vahakabinetti ja tuo kuvissa näkyvä muraali. Guido van Heltenin maalaus on todella vaikuttava ilmestys. Kannattaa käydä katsastamassa.
- Keväiset aurinkopäivät. Lupaus kohta ovella kolkuttelevasta kesästä.
- Piste. Piste epätietoisuudelle, sisällä kyteneelle pahalle ololle ja negatiivisuudelle. Kaikki purskahti ulos kuin tulivuorenpurkaus. Eyjafjallajökull sekoitti aikoinaan Euroopan lentoliikenteen. Tämä purkaus sekoitti some-liikenteen. Onneksi savupilvillä on tapana hälventyä ja maahan laskeutuneesta tuhkasta nousee entistä ehompia kokonaisuuksia.
- Uutta elämäntilannetta on lähdettävä elämään positiivisuuden pisaroiden kautta. Synkistely ja manaaminen ei johda enää yhtään mihinkään. Tämä Maaret Kallion lause takaraivoon ja alkupahanolon jälkeen pää pystyyn ja kohti aurinkoa: “Juuri säröt ja halkeamat (meissä ihmisissä siis) ovat niitä, mistä valo voi todella päästä sisälle.“
- Hesburgerin soijatortilla. Todella hyvää. Kiitos ystävälleni vinkkauksesta.
- Kesäiset nopeusrajoitukset ja moottoriteiden kunto.
- Ystävät. Uudet ja vanhat.
- Palloilusarjojen playoff-aika. Vanhan valmentajani (Uller Kerde) lause: Sometimes you win, sometimes you lose. Saa aina uuden merkityksen näin keväisin.
- Whatsappin videopuhelu-toiminto.
- …mainitsinko jo kohta alkavan kesäloman?
Oikein mukavaa ja toivottavasti auringonsäteiden valaisemaa viikkoa!
-Esko-
// Kuvat: Jere Lehtonen //
18 Comments
Kohti kesää ???? Ei positiivisuus helppoa ole ja takapakkeja aina tulee, mutta tärkeintä on päästä niistä eteenpäin. Toi lause on muuten Leonard Cohenin Anthemista. ????
Heippa Katja!
Juurikin näin. Hieno Anthem, hienolta mieheltä.
Neljä viikkoa lomaa, niin tuo mun teinini tänä aamuna laski.
Mukavaa toukokuuta Esko!
Kerro teinillesi kiitokset…:)
Samoin sinulle Outi!!
Tykkään näistä kiteytyspostauksista!
Itsellä iha mielenkiintoinen kk takana. Eilen pelattu viiden (5) pelin turnaus maalivahtina oli kyllä huikea kokemus. Polvet kesti talkin avulla loistavasti. Sitten taas viikko käyntiin reippaasti. Kivaa toukokuuta!
Heippa OO!
Kiva, että pidät näistä. Viisi peliä veskarina. Nostan kyllä hattua ja talkille iso peukku!!
Samoin sinulle ja teitin poppoolle!!
Kyllä ihailla pitää uudistumiskykyäsi. Vajaa kaksi viikkoa sitten “psyykesi romahti”, “kärsit unettomuudesta” ja “söit ahdistuspillereitä”. Käsittämätön ihmeparaneminen! Nyt painelet poika menemään kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan, joten lienet melko epävakaa ihminen.
Lainaan sinua hiukan : “Onneksi savupilvillä on tapana hälventyä ja maahan laskeutuneesta tuhkasta nousee entistä ehompia kokonaisuuksia.” Hienoa, että SINÄ olet taas “kunnossa”. Toivottavasti kunnossa ja entistä ehompina kokonaisuuksina ovat myös ne ihmiset, joita kohtelit todella paskamaisesti ja sairaasti. Toivottavasti edes mietit mitä tuli tehtyä ja mietit myös sitä, mitä “tulivuorenpurkauksia” suustasi päästelet.
Heippa Sari!
Varmasti ajottain epävakaa ihminen, voin allekirjoittaa. Kirjoituksen perimmäinen idea oli positiivinen henki ja sen mahdollinen vaaliminen. Taaksepäin katsominen ja masentelu ei auta yhtään mitään. Hyvä on päästää paha olo pois ja täyttää ne valoisammilla ajatuksilla. Varmasti kaikesta oppii.
Tämä sinun kommentointihistoriasi on vähintäänkin hämmentävä. Olisi mukava istua kanssasi alas ihan kahvikupposen ääreen. En tiedä missä asustelet, mutta voin kustantaa sinulle edestakaiset matkat tänne Helsinkiin. Kasvotusten olisi huomattavasti mukavampi rupatella. Laittele minulle vaikka sähköpostia, jos aurinkoinen kesäpäivä täällä pääkaupungissamme kiinnostaa. Meiliosoitteeni löytyy tuosta sivupalkista.
Positiivisin ajatuksin! -Esko-
Ihana vastaus sulta Esko tuolle Sarille ???? Sarilla on paha olla. Eilinen postaus oli fantsu, samanlainen kk oli itelläkin, hienoja juttuja mut vähän takapakkia ja nyyhkimistäkin…
Mut sitä tässä vaan, että missä tän päivän postaus viipyy? ????
Heippa Muffin!
Semmosta tuo elämä välillä tuppaa olemaan…✌
Tänään taas uutta juttua tarjolla. Jännittävistä ajoista…????
Eipä itsekään tule ajatuksia reaaliajassa julkaistua blogissa. Toiset tulee viiveellä, toiset ajatusten kanssa ja toiset ei. Blogimaailma on siitä hankala ettet sä voi oikein tietää oikeasti että milloin kukakin on ajatellut mitäkin. Jotkut toki kirjoittavat reaaliajassa ja julkaisevat heti. En sitä sano. Nyt 6 vuotta blogeja lukeneena oon oppinut paljon. Ja luen tekstit yleensä parikin kertaa.
Hyvä kiteytys O!…????
“Juuri säröt ja halkeamat ovat niitä, mistä valo voi todella päästä sisälle.” Meni kylmät väreet.. se on just näin. ???? Itsellänikin on ollut raskas syksy ja talvi, mutta uskon että kesä tuo tullessaan paljon iloa ja valoa. Aurinkoista viikkoa myös sinulle! ????
Kyllähän se Ellen tuo. Ihan varmasti…????
Ensinäkin sinulla on mieletön taito vastata rauhallisesti näihin hyvin ikäviinkin kommentteihin provosoitumatta. Blogisi on upea, olet taitava kirjoittaja ja aiheet niin monipuolisia! Mahtavaa myös, että luet ajatuksella lukijoiden kommentit. Tämä oli myös mainio postaus:) Toivotaan, että kevät alkaa näyttämään taas merkkejä itsestään 🙂 Aurinkoista viikkoa!
Kiitos Minttu!
Mukava kuulla. Nettimaailmassa ei oikein voi, eikä todellakaan kannata provosoitua. En halua, että kommenttipalstani muuttuu vihan tunkioksi, joten tarjoan mahdollisuutta muunlaiseen keskusteluun.
Aurinkoa sinullekin!…????
Esko, et ehkä halua edes, että tästä asiasta puhutaan enää, mutta lukiessani blogiasi kaikki vanhat ahdistuksen tunteeni ovat avautuneet. Ei siis pahalla vaan varmaan ihan hyvä vain. Itse en ehkä käsitellyt kuitenkaan kaikkia eroni tunteita, ahdistuksia vaan päätin vain painaa menemään reippaasti tuulta päin.
Reilu kaksi vuotta sitten erosin pitkästä suhteesta ja meillä oli tuolloin 2-vuotias tytär. Kumppanini löysi uuden puolison 300km päästä ja aloitti taistelun viedäkseen lapsensa mukanaan sinne. Onneksi jostain ihmeestä löysin voimia ja sain taisteltua läpi, että lapsi jäi luokseni. Nyt pari vuotta myöhemmin entinen puolisoni on muuttanut takaisin samalle paikkakunnalle ja me eletään vuoroviikkosysteemillä. Tilanne on rauhoittunut.
Kirjotan tästä sinulle siksi, että tiedän sen tunteen. Sen kauhean sydäntä riistävän tunteen, joka näissä tilanteissa on. Reipas ja positiivinen asenne auttaa ja on hyvä vain kaikkien kannalta. Katretoituminen ei valittavasta auta ketään. Mutta annan näille negatiivisilla tunteillekin tilaa. Koska löydät ne muuten edestäsi myöhemmin. Kaikkea hyvää sulle. 🙂
Kiitos! Samoin sinulle!!…????