Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, ,

Vieläkö haikailet ex:äsi perään?

9.2.2017

Näihin kysymyksiin on oikein mukava vastailla. Niitä tuli runsaasti ja pyrin vastailemaan niihin nyt suhteellisen ripeästi, ettei pääse unohtumaan ja jää unholaan.

Vieläkö haikailet ex:äsi perään?

En haikaile enää exieni perään. Toisien perään olen haikaillut enemmän ja toisien vähän vähemmän. Useimpien kanssa olen hyvissä väleissä: kaveri, ystävä.

Myös exien kanssa voi olla hyvä ystävä. Ja tämähän on myös se optimitilanne. Romanttisen rakkauden kuoltua jää kuitenkin muistot yhteisistä hetkistä. Hetkistä, minkä takia on aikoinaan oltu yhdessä.

Haluatko lisää lapsia?

Tällä hetkellä on hyvä juuri näin. Ikinä ei kuitenkaan voi tietää mitä elämä eteeni tupsauttaa. Haikaran tai turbiiniin lentäneen haikaran…

Luetko keskustelupalstojen juttuja itsestäsi?

Iholla-sarjan alettua meitä osallistujia varoiteltiin lukemasta keskustelupalstoja. Eräänä iltana eksyin kuitenkin eräille foorumeille. Meinasin oksentaa. Jutut olivat aikamoisia. Tuo kokemus kehitti kyllä hyvin paksun nahan noille keskustelupalstoille.

Nykyään niitä tulee ajoittain lueskeltua ja suoraan sanottuna ne eivät enää kauheasti jaksa hetkauttaa. Lähinnä huvittavat. Milloin olen suhteessa nuoren lahtelaisen vaaleaverikön kanssa ja milloin kahden lapsen yh-äidin kanssa…Ja miten jaksankaan kommentoida itse väärillä nimimerkeillä omiin kirjoituksiini. Ihmisillä on erinäisiä tapoja viettää vapaa-aikaansa ja jos tuo kirjoittelu antaa jollekin jotain hyvää omaan elämään, niin eipä siinä mitään.

Mitä radiokanavaa kuuntelet?

En oikein kuuntele radiota. Myönnän. Autossa luukuttelen lähes aina Spotifyita, kuten kotonakin.

Mitä vanhemmuus ja tyttäresi ovat opettaneet sinulle itsestäsi?

Paljon. Todella paljon. Nyt on elämässäni ihminen, joka menee kaikessa sijalle yksi. Tämän kysymyksen luettuani heräsi ajatus, että kirjoitan tästä kokonaan oman postauksen.

Sain joululahjaksi Mikko Kuustosen ja Jenni Pääskysaaren kirjan: Isän tyttö, tytön isä. Luin tämän läpi ja olen jo hieman luonnostellut kirjan pohjalta rakennettua postausta.

Paras yksityiskohta uudessa kodissasi?

Ehdottomasti salakaappi. (Seinässä oleva erikoinen kolo.) F on rakentanut sinne jo ponimaailman. En todellakaan tiedä mikä tuo on aikanaan ollut. Noin metrin korkeudessa oleva kolo keskellä seinää??

Onko sinulla paheita joista haluaisit päästä eroon?

Sokeri ja irtokarkit!!! Olen taas sokerilakossa. Ollut viisi päivää. Tämä alku on niin tuskaa. Joudun kaupassa kiertämään irtokarkkiosaston kaukaa. Jos kävelen irtokarkkiosaston ohi ja näen lempikarkkini. Lempikarkkini: Susupalat. Varmasti repsahtaisin, ostaisin ja työntäsin niitä suuhuni niin monta kuin mahtuu.

Kolme asiaa, jotka ärsyttävät sinua?

Tosikot ihmiset.

Kolikoilla maksavat ihmiset pitkissä kassajonoissa.

Neljän ruuhka kehillä.

Esikuvasi?

Isoveljeni. En tiedä mitä tekisin jos en olisi hänen esimerkkiään seurannut ja tukea saanut. Veljeksistä se järjen ääni. Järjen ääni, joka jo pienenä haki minut päiväkodista. Järjen ääni, jolle voi aina soittaa. Oli kyseessä sushibuffet-seura, muuttoapu tai sydänsurut.

Onpahan ollut aurinkoinen viikko!!! Tsekkaa myös nämä vastaukset: Työelämä, seurusteluelämä ja miten olen muuttunut?

-Esko-

Comments (9)

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply elli 9.2.2017 at 16:31

    Onko se kolo ulkoseinää vasten. Jos keittiö on ollut ennen sillä kohtaa ja se on “jääkaappi”.

    • Reply Esko 11.2.2017 at 11:13

      Itseasiassa on…???? Sekö se on ollut? Erikoinen…Kivaa päivää!!

      • Reply elli 11.2.2017 at 23:16

        Se se taitaa olla! Varsinkin jos talo on vähän vanhempi. Minullakin on ollut sellainen yhdessä kodissa Ei silti kerrota F’lle. Se on paljon jännempi seikkailujen kaappi kun se säilyttää salaisuutensa ???? Hyvää viikonloppua!

  • Reply Laura W. 9.2.2017 at 23:44

    Hei mahtavaa jos innostut tekemään kokonaisen postauksen vanhemmuusteemasta josta tuon kysymykseni esitin! 🙂 Musta se vaan on niin tosi kiinnostava aihe, erityisesti isä-tytär -näkökulmasta. Blogimaailmassa on paljon aktiivisia äitejä jotka omaa vanhemmuuttaan avaa eri näkökulmista, mutta isän ja tyttären suhteesta elävää pohdintaa on niin paljon vähemmän. Jos innostut tuosta aiheesta niin voin esittää muutaman jatkokysymyksen postaukseen (ei ole pakko vastata 🙂 jos teemasta pidemmän postauksen kirjoitat: millaisia omilta vanhemmilta saamiasi arvoja haluat omassa vanhemmuudessasi jatkaa ja syventää? Mitä ajattelet olevan omat vahvuutesi vanhempana? Entä kipupisteet? Millä viidellä adjektiivilla kuvaisit omaa suhdettasi pikkuneitiin? Aurinkoisia talvipäiviä teille molemmille!

    • Reply Esko 11.2.2017 at 11:14

      Heippa Laura!
      Kyllä, postaus tuloillaan…Aurinkoisia talvipäiviä sinullekin!!…????????????

    • Reply elli 11.2.2017 at 23:15

      Se se taitaa olla! Varsinkin jos talo on vähän vanhempi. Minullakin on ollut sellainen yhdessä kodissa Ei silti kerrota F’lle. Se on paljon jännempi seikkailujen kaappi kun se säilyttää salaisuutensa 😀 Hyvää viikonloppua!

      • Reply Esko Kyrö 12.2.2017 at 21:51

        Nimenomaan…:) Salakaappi, siis…

  • Reply Linda Montonen 10.2.2017 at 20:30

    Tuo ärsyttävien asioiden tosikot ihmiset on kyllä niin osuva! Melkeinpä mikään ei ole niin ärsyttävää 🙂 Mukavampi olla pikkuisen pösilö kuin umpitosikko 🙂

    Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

    Linda

    • Reply Esko 11.2.2017 at 11:16

      Aina on hyvä olla pikkuisen pösilö ja säilyttää pilke silmäkulmassa…???? Oikein mukavaa viikonloppua sinullekin Linda!!!

    Leave a Reply