Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , , ,

Voinko minä elää näin?

11.6.2018

Takana on melkoisen vauhdikas viikonloppu. Kotona kävin ainoastaan nukkumassa hieman vaihtelevanmittaisia yöunia ja muuten olinkin liikkeessä koko ajan. Perjantaina sekä lauantaina tuli avattua festivaalikesä Sidewayseilla ja eilen vietin päivän ystävieni kanssa kierrellen Tallinnassa. Kävellessäni kotiin läheisen puiston läpi auringon laskiessa selkäni takana. Olo oli mahtavan viikonlopun jälkeen todella tyhjä ja mieleen hiipi ajatus, joka sinne aina ajoittain edelleen jostain rantautuu.

Voinko minä elää näin? En ole vielä ihan täysin sisäistänyt päähäni ajatusta, että minun elämäni on nyt kirjoitettu näin. Minä olen osan elämästäni isä ja sen roolin pyrin hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista. Minä olen osan elämästäni sinkkumies, jolla on ihan omaa aikaa. Aikaa, jolloin voin tehdä lähes mitä vaan. Ei minun tarvitse viettää kesäviikonloppuja kotona lukien elämänhallintaoppaita (vaikkei ne varmasti pahitteeksi olisikaan) odottaen, että se unelmien prinsessa koputtaa Converse  vain oikeassa jalassaan alimman kerroksen ikkunaani. Siispä voin, minä voin elää näin, nauttia kesästä ja lomasta, omasta ajastani. Toinen kysymys onkin: Haluanko minä elää näin? Niinpä…

No, mutta sitten takaisin viikonloppuun ja Tallinnaan. Aurinkoisen sunnuntain vietimme ystävieni Jennyn ja Ollin kanssa ”etelässä”. Tuntui kyllä, että olisimme olleet paljon alempana Etelä-Euroopassa. Jokaisella matkaajalla taisi jäädä sormenjälki niskaan palatessamme laivalla Helsinkiin. Tänään on jo muuttunut rusketukseksi, on. Reissu oli todella kiva ja kiitos teille kaikille vinkkejä heittäneille. Meidän piti toteuttaa ja tehdä vaikka sun mitä. Eteen tuli kuitenkin kaksi ongelmaa, aurinko ja aika.

Menimme lähes suoraan laivalta syömään kehuttuun Rataskaevu 16 ”sisarravintolaan” Väikeeseen vanhaan kaupunkiin. Palvelu oli ensiluokkaista ja ruokakin ihan maistuvaa, vaikkei ehkä ihan henkilökohtaiseen Top-kolmoseen noussutkaan. Tunnelmallinen paikka, jossa vierähtikin aikaa ihan huomaamatta. Poistuimme ravintolasta helteisille mukulakaduille, josta suuntasimme paistattelemaan päivää ja nautiskelemaan Virukeskuksen läheiselle terassille. Herkulliset jäätelöpirtelöjuomat eteen ja tässä vaiheessa totesimme, että aika loppuu kesken.

Pikaiset pyörähdykset Virukeskuksessa, Rotermannissa ja terminaalin kautta paluulaivalla kohti Helsinkiä. Tunnit vaan katosivat jonnekin ja kuten jo viimeksi sanoin, seuraavalla kerralla täytyisi jäädä yöksi. Josko kolmas kerta sitten menisi tuolla kaavalla? Kotona matkarepusta löytyi F:n tuliaiset, seitsemän kasvonaamiota, t-paita ja farkkutakki. Kyllä, hienoisen erikoiset ostokset. Tällä kertaa löytyi hieman vaatteitakin, vaikka tässä tarkoituksessa suuntaankin mielummin Tukholmaan. Tämä nyt ei varsinaisesti shoppailureissu ollutkaan. Tarkoituksena oli viettää rento ja leppoisa sunnuntai ja se onnistui kyllä täydellisesti.

Mukavaa alkanutta viikkoa!!

-Esko-

Comments (0)

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply