Iskävartalo tuli takaisin, semmoinen ihana ja pieni röllykkä

Googlailin sanaa iskävartalo ja sieltähän löytyi kirjoittamani juttu huhtikuulta 2016. Ihan hyvä juttu oli ja silloin se ei ollut pehmeästä pikkuröllykästä tietoakaan. Kylkiluut ja kuoppa näkyvissä. Tässä kesälomalla olen saanut haalittua iskävartalon takaisin. Joo, joo semmoisen ihanan, pehmeän ja löllyvän lipan, joka laskeutuu kivasti vyön sekä turvavyön päälle.

Mä voin syödä loput. Näin se yleensä menee, että isälle lankeaa tämä rooli. Jätemyllyksikin on minua kutsuttu. Pidän sitä kyllä hyvin kiitollisena tehtävänä, että saan ja voin syödä lapseni jääneet ruoat. Varsinkin näin kesällä, jolloin on ollut mahdollisuus toistaa tätä traditiota usein ja säännöllisesti. Niin säännöllisesti, että iskävartalo on miellyttävä tosiasia. Tosiasia on myös se, että kohta sen on aika sulaa pois. Arki ja harvemmat tapaamisvälit sen sulattavat.

Saisinko syödä loput? Näin sen ei ehkä pitäisi mennä tavatessani uusia naispuolisia ihmisiä ruokailun merkeissä. Olen aika nopea syömään ja selitän tätä sillä, että arkityössäni opettajana ei ruokailuun ole ihan hirveästi aikaa ja olen tottunut lapioimaan safkat suuhuni noin vartissa.

Ravintolaillallisella oman annoksen syötyäni isken katseeni kumppanini annokseen, kuin nälkäinen susi. Jättäisipä vähän, mietin mielessäni. En tiedä mitä ovat mahtaneet miettiä, kun jätemylly iskee ruokailun päätteeksi. No, tapaamiset eivät ainakaan ole jatkuneet. Eli ehkä tästä jotain voi päätellä. Treffivartaloa tuskin pääsee siis syntymään.

Positiivisena asiana kesältä voi siis pitää iskävartaloa ja toki sitä heinäkuussa tapahtui paljon muitakin kivoja juttuja. Helleviikolla oli kiva uhmata kelloa ja suunnata iltauinnille auringon laskiessa. Vaihdella muutamia kivoja pusuja pimenevissä kesäilloissa. Käydä traditionaalisilla festivaaleilla Turussa ja Joensuussa. Heinäkuu, ehkäpä lempikuukauteni.

Nyt on kuitenkin elokuu ja alkaa olla aika jo suunnata mietteitä ensi viikolla alkavaan arkeen. Tuota viimeistä kuvaa katsoessa huomaa, että on sitä näemmä aika rehevä partakin päässyt kasvamaan. Viikon päästä torstaina tuo partasuu ottaa vastaan uudet touhukkaat kakkosluokkaiset pikkutirpat. Noh, hetki vielä lomaillaan.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-