Ja suurin niistä on rakkaus. Eilen sain olla todistamassa ystävieni astumista avioliiton satamaan. Upeat juhlat, upeissa puitteissa. Häissä en ole aikoihin käynytkään. Alkaa tässä iässä olla nuo hääjuhlat jo hieman harvinaisempaa herkkua. Tai ei kai se nyt mikään ikäsidonnainen juttu taida olla. Ihania juhlia sen elämän tärkeimmän asian ympärille rakennettuna. Saisi olla noita kekkereitä useamminkin. Omia tuskin on ihan heti luvassa.
Tällä kertaa olikin hieman erilaiset lähtökohdat, kuin aiemmat hääkokemukseni. Soolomiehenä mentiin. Kotona juuri pesulasta saapunut puku päälle (ei mennyt kunnolla ylin nappi kiinni), punainen rusetti kaulaan ja kohti paikallisjunaa. Siinä A-junassa istuessani jopa hieman jännitti, että kuinka se soolopoika mahtaa siellä humussa pärjätä? Aivan turhia jännityksiä, koska leppoisaa ja sosiaalista porukkaa oli pidot ja pöytämme täynnä.
Häiden kohokohtia ovat mielestäni aina:
- Morsiamen saapuminen
- “Tahdon”
- Puheet (aina hieman liikuttuu)
- Ruokailu
- Aamuyön tanssit
- Usko loputtomasta rakkaudesta
Ensi viikon tiistaina alkaa arki ja se otetaan vastaan hyvillä fiiliksillä. Paljon tuli taas tänäkin kesänä mentyä ja koettua. Oli hieno ja rakkaudentäyteinen lopetus kesälomalle 2019.
-Esko-
No Comments